Vimmatut vimmat

 
Luonto on ihmeellinen - ja sitä on totisesti myös naisen mieli. Ei tarvita kuin yksi kevätauringon kultaama päivä ja jo iskee hirvittävä pesänrakennusvietti - tai sitten siivousvimma, kuten minulla! Viikonloppuna kaappien kätköjä siivottiin meillä puolikkaan talon verran. Ja voi mahdoton, mitä kaikkea sitä ihminen vain säästää pelkästä säästämisen riemusta, vuodesta toiseen. Huoh. Usein haaveilen elosta ilman materian tuottamaa velvoitetta, toisin sanoen pakenen kerskakuluttamista ajatuksiin, joissa ihminen olisi omavaraisempi ja sitä kautta vähemmän riippuvainen hyödykkeistä. Ollaan miehen kanssa viritelty humoristista filosofiaa tässä talon myynnin tiimellyksessä, että jos talon myynti ajoittuu loppukeväälle/ kesälle, niin sitten talokauppojen ja muuttoauton tulon välissä laitetaan vielä pihakirppis pystyyn ja myydään irtainta tavaraa niin paljon kuin sielu sietää. Yllättävän vähän nimittäin on loppujen lopuksi sellaista tavaraa, josta ei raski luopua - meillä ne mahtuisivat mainiosti yhteen kuomulliseen peräkärryyn. Sen voisi sitten jo itsekin vetää perässä lähes minne vain, ja ilman kalliita muuttomiehiä, ja törkätä tarvittaessa vaikka kesäksi sukulaisten autotalliin.

Ostaminen on nykymaailmassa helppoa. Se on yhtä luonnollista kuin syöminen ja hirvittävän monelle shoppailu onkin "lohtusyömiseen" verrattavaa "lohtushoppailua". Kun arki iskee märällä rätillä naamaan, on helppo paeta todellisuutta ja karauttaa kauppakeskuksen houkuttelevan tavarapaljouden sekaan tai sukeltaa läppäri sylissä kellonajasta riippumatta, helposti, nettimaailman helpotuksiin - ja pudota kummassakin tapauksessa, yhä niin helposti, markkinamiesten ansaan. Niin, kukapa meistä ei olisi ainakin kerran langennut ostamaan jotain lohdukkeeksi tai vain ostamisen riemusta.. Itse tavara on ollut silkka sivuseikka ja kotiin tuomisen jälkeen pelkkää kaapin täytettä. Muistatko, mitä turhaa itse ostit viimeksi? Kukkaro pursuaa sinisiä, vihreitä, kultaisia, punaisia jne. pelikortteja, joiden yhteinen nimittäjä on muovi ja joita taitavasti käyttämällä kuluttaja luulee saavansa vertaansa vailla olevia etuja, bonuksia, plussia, pisteitä, joskus jopa suoranaista rahaa palautuksena omalle tililleen. Mutta onko pelisäännöt oikeasti niin yksinkertaiset? Hyötyykö shoppaamisesta? Ja mihin ihminen sitä kaikkea tavaraa sitten tarvitsee? Onko ostamisen juju itse ostotapahtumassa? Itse lukeudun niihin shoppailijoihin, joka ostaa yleensä vain, kun ensin on syntynyt tarve ostamiselle. Eli pidän itseäni melko harkitsevana kuluttajana. Mutta hyvää tilaisuutta en jätä koskaan käyttämättä, sillä varovaisuudessa on se kääntöpuoli, että aiemmin hyvä tilaisuus saattoi mennä ohi, koska harkitsin liian pitkään. "Nopeat syövät hitaat." Niinpä. "Aikainen lintu madon nappaa - mutta vasta toinen hiiri saa juuston!" Ahneus ei siis aina ole hyväksi tai voi käydä kuten tarinan ensimmäiselle hiirelle..


Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen eli siivoamiseen. Kaappien siivoaminen on minulle lähes rituaali. Se on sidoksissa vuodenaikoihin ja tietenkin niihin kuuluisiin naishormoneihin. Kun on se aika kuusta, ei vain voi jättää kiveäkään kääntämättä. Miestä moinen "puuska" usein naurattaa. No, onhan se varmaan sivusta seurattuna melko koomista. Ensin siivotaan talo ja sitten nostetaan kaikki kaappien sisukset juuri siivotuille pöytätasoille, sängyille ja lattioille, jotta voi taas siivota. Mutta siivoaminen ja järjestäminen on terapeuttista. Siinä tavallaan lokeroi asioita ja omaa elämäänsä samalla. Tanssia, piirtämistä ja puutarhanhoitoa on yleisesti pidetty myös toimintaterapiana. Itseään ilmaisemalla voi aukoa henkisiä lukkoja ja yhdessä tekemällä parantaa esim. perheen tai työyhteisön ilmapiiriä. Keskitalven jouluähkylle luonnollinen jatkumo on kevät - ja siivoaminen. Kaappien siivoaminen, tavaran karsiminen, päätösten tekeminen: oma keho ja mieli keveäksi. Tipaton tammikuu, herkuton helmikuu. Oma elämä hallintaan ja kondikseen. 5 kiloa keveämpänä on totisesti ilo lähteä shoppailemaan!

Jutun kuvat ovat viime keväältä. Mutta pian kaupasta jo saa taas helmililjoja. Sitä ennen on hyvää aikaa siivota vaikka niitä kaappeja - ja sulattaa kiloja kevätauringossa, jotta pääsee shoppailemaan uusia vetimiä!


4 kommenttia

  1. Joo, täällä on yksi hamsteri. Välillä menee överiksi, kun duunin puolesta näkee liikaa ihania uutuuksia. Lopulta onneksi kaikkeen turtuu ja tavarat eivät enää tunnu niin ihanilta :-) Täällä vaihteeksi kova tavaravähennys menossa ja ostelen sitten tilalle taas muutaman vähän ajattomamman tuolin esimerkiksi. Nyt ostolistalla on isoille pojille design tuolit, kun saatiin Muuramet heidän huoneisiin.

    VastaaPoista
  2. Kun aina vain saisi itestää irti siivoamisen,mut täytyy sanoa et viikonloppuna ssivosin piharakennuksen johon meinaan putiikin siirtää.Voi kun odottaa helmililja aikaa.

    Mia

    VastaaPoista
  3. Kevään odotus on julistettu alkaneeksi!

    Huis pois myrskyt ja tuiskut! Kevätaurinko "rules".

    VastaaPoista
  4. Uuuh, miten energinen pläjäytys! :) Imen itseeni tämän postauksen siivousenergiaa. * pzzzzzzz * Herkuton heinäkuu voisi olla täällä osoitteessa paikallaan, mutta ei mitään mahdollisuuksia lomaillessa. :S

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksistasi! Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin.