Hain hammas

Olemme hiihtolomalla perheen kanssa. Otsikko on tosin hieman harhaanjohtava, sillä kuten kuvasta näkyy, lomailemme koto-Suomessa, Hämeen sydämessä - emme siis paistattele päivää eteläisellä valtamerellä. Lumikuorma on valtava täällä(kin) ja herättää huumoria päivittäin. Katolle kertyneet, puolimetriä paksut lumikuormat kurkistelevat räystäiden yli ja muodostavat sulaessaan/ valuessaan taidokkaita luonnon veistoksia. Tämän oleskeluhuoneen ikkunan eteen muodostuneen veistoksen olemme lasten kanssa nimenneet hain hampaaksi. Järvi siintää rannassa, mutta terassille ei ole meneminen. Mies lapioi rantasaunalle kulkureitin lähes metrisen umpihangen läpi ja siellä istuskelimme lasten kanssa sunnuntaina, juoden pillimehua +3 asteisessa saunan lämmössä toppikset päällä - samaisessa saunassa, jossa istuimme viimeksi kesällä uikkareissa ja ihailimme liplattavaa järvimaisemaa. 

Lapsia ei tohdi päästää keskenään ulos leikkimään edes tuohon tutulle pihalle, vaan toisen aikuisista on oltava aina mukana, sillä hetkellä minä hyvänsä lumimassa vyöryy alas. Junior ja Isosisko päivystävät vuorotellen ikkunassa, kumman vahtivuorolla lumivyöry tapahtuu. Hiihdot on vielä hiihtämättä, mutta pulkkamäessä ollaan jo oltu, käyty kävelyretkellä ja rakennettu lumilinna. Vapaa-aika on käytetty yhdessäolemiseen ja kiireettömyydestä nauttimiseen. Maanantai-iltana pääsimme miehen kanssa livahtamaan elokuviin ja syömään, kun lastenhoitovastuu annettiin isovanhemmille. Muistelimme samalla, että taisi olla kesä 2006, kun ollaan viimeksi oltu leffassa kaksistaan... ja päätimme samalla, että kyllä hieman useammin karkaamme täst'edes. Lapsillakin oli mitä ilmeisimmin ollut mukavaa, sillä ehdottivat kuin kuorossa seuraavana päivänä, että ettekö te isi ja äiti voisi tänäänkin lähteä käymään jossain..?

Kotiin tekee jo vähän mieli. Mutta lähinnä siksi, että mietityttää, millainen lumikuorma siellä on odottamassa? Onko katolta putoava lumi vienyt kattotiilet mennessään ja sataa sisälle? Tai joutuuko ensin lapiohommiin, että saa ulko-oven auki? Posiolla on kuulemma ennätykselliset 104 cm lunta. Mieletön talvi. Vaikea uskoa, että ens kuun jälkeen on jo toukokuu!

Mutta nyt meikätyttö menee laittamaan sisäsaunan lämpiämään ja tuunaamaan jumbokupilliset Irish Coffeeta ulkoilun päätteeksi. Se on moro!