Sata salamaa ja neljätoista omenaa


Helteet ovat saaneet aikaan kovia ukkosmyrskyjä, jotka ovat riepotelleet kyliä ja kaupunkeja. Tälläkin hetkellä tuhannet kotitaloudet ovat vailla sähköä. Meidän miesväki kävi alkuviikosta mattorannassa ja meillä oli tietenkin matot kuivumassa terassin kaiteella. Yhtenä yönä klo 3.30 oli noustava nostamaan ne sisälle turvaan, sillä muutoin naapurustomme olisi saanut ihmetellä lentäviä mattoja! Kaikessa rajuudessaan ukkosmyrskyt ovat olleet kaunista katseltavaa. Lapset ovat onneksi nukkuneet rauhassa, mutta me olemme ihastelleet satoja salamoita yläkerran makuuhuoneestamme. Mielestämme olemme olleet onnekkaita, sillä tämän viikon saldo oli kolme rajua ukkosmyrskyä, mutta tuhona pihassamme vain yksi katkennut omenapuu - kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Sikäli kuitenkin harmillista, että Maikki-omppupuumme on kääpiöivää lajiketta ja nyt sen päälatva on siis metrin lyhyempi. Pikkuisten omenoiden paino oli kyllä huomattava, ei ihme, että oksa katkesi. 14 omenaa vieri vieressä! Jokohan nuo olisivat syömäkelpoisia?

Asuntomessu-aiheinen postaus luvassa ensi viikolla. Laukkuja pakkaillaan just!

5

H-O-T

 
Kuumaakin kuumempi päivä. Miltei tuskastuttavan kuuma. Suomessa mitattiin kaikkien aikojen lämpöennätys +37,2 astetta Celciusta tänään 29.7.2010. 

Yli 30 asteen ylitykset eivät kuulemma ole Suomessa tavanomaisia. Esim. kahtena edellisvuonna 30 asteen raja ei ole mennyt rikki lainkaan. Me olimme lasten kanssa päivällä rantsussa ja piipahdettiinpa yksillä 60-vuotisjuhlillakin. Onneksi ei ollut kovin viralliset kemut ja pihapuiden varjossa kävi paikkapaikoin jopa lempeä kesätuuli. Aivan mahtavaa. Syödessäkin tuli hiki ;)

 
Mistä sinä muistat tämän vuosisadan kuumimman päivän, jos vaikka 10 vuoden päästä kysytään?


1

Marjamatka

 
Vietettiin tänään ihana päivä lasten kanssa ulkosalla ja poimittiin mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa. Lapset olivat innokkaita marjanpoimijoita ja meidän Juniorista löytyi aivan uusi puoli - hän kun oli elementissään ja siis aivan kuin syntynyt hedelmäpuutarhaan! Siis meidän 7v. skeittari/pleikkari/pääkallohirmusta kuoriutui tänään innokas marjanpoimija, joka myös kiinnostuneena kyseli aikuisilta puutarhan hoitoon liittyviä asioita ja hoksasi, että sellaista voisi tehdä myös isona työkseen. Ja että maaseudulla voi oikeasti elää hyvin pitkälle oman maan antimilla, mm. peruna, porkkana, sipuli, tomaatit, kurkut, salaatti ym. kasvaa omassa maassa ja riittää omiin tarpeisiin - kaikki on niin uutta ja ihmeellistä nykyajan kaupunkilaislapsille. Monta pulleaa vadelmaa livahti suuhunkin, mutta tämä rasia oli hetkessä täynnä. Isosiskon aika meni siinä, että hän juoksi karkuun paarmoja ja kaikkea muutakin siivekästä ja liikkuvaa ötökkää. Pikkusiskoa kiinnostivat perhoset, joita hedelmätarhassa riittikin. Vadelmia vain maistoi ja totesi sitten, ettei aio syödä enempää, sillä niissä on pikkuruisia karvoja. Todentotta, niinhän niissä taitaa ollakin ;)

 
Vaan katsokaas tätä! Jo on pensasmustikalla kokoa! Ja mikä maku - suorastaan taivaallinen. Mansikat olivat kuumuudesta johtuen melko pieniä, toisin kuin nämä herkut. Itse asiassa huomasin autolle mennessä, että suurimmat pensasmustikat ja poimimamme mansikat olivat lähes samankokoisia!

Rättipoikki ja kohta nukkumaan. Sitä ennen iltapalaksi kenties mustikkamaito - ja kesä on aito!

4

Pitkä kuuma kesä


Koululaisten kesälomaa on vielä jokunen viikko jäljellä. Ollaan reissattu lasten kanssa kotimaassa, käyty risteilemässä ja nähty kesäinen Tukholma, mutta ollaan harrastettu myös lähimatkailua eli oltu turisteina omalla kotiseudulla. 

Lähimatkailu on tärkeää, sillä siten voi tukea harvaanasuttujen seutujen elinkeinoa ja mahdollistaa ihmisten asumisen jatkossakin syrjäseuduilla. Aina ei tarvitse mennä kauas voidakseen lomailla, pienet päivän reissut ovat joskus ihan piristäviä plus että omasta sängystä on aina yhtä ihana herätä. Kumma kyllä, itsestä usein tuntuu, että juuri muualla asiat osataan tehdä toisin - ja yleensä jopa paremmin. Vai onko viehätys siinä, että on vaan mukavampaa kierrellä uusissa paikoissa ja tavata uusia ihmisiä?


Lomalla ei olla turhaan stressattu aikatauluista ja kellonajoista. Ollaan varmaan joidenkin mielestä vietetty hyvinkin boheemia kesäelämää. Lapset ovat saaneet nukkua aamulla pitkään, ollaan vietetty kokonaisia päiviä rannalla ja lähdetty melko ex-tempore monenlaisiin kesätapahtumiin. Me kun emme ole lainkaan huvipuistoihmisiä, vaan nautimme mieluummin luonnosta, oleilusta veden äärellä, mökkeilystä ym. mutta tykkäämme myös kaupunkien kävelykeskustoista ja puistoista sekä istuskelemisesta katukahviloissa tarkkailemassa ihmisvilinää.


Loman lähestyessä loppuaan kiireet yleensä lisääntyvät. On vielä paljon tehtävää ja paikkoja, joissa piti käydä - tai tuli luvattua käydä (itselle, lapsille, sukulaisille..). Siinä loman alkuperäinen tarkoitus usein unohtuu. Meillä tämä kesä on menty melko pitkälle lasten ehdoilla. 

Näitä kuvia katsoessaan voi onneksi hymyssä suin todeta, että ollaan taidettu jossain määrin onnistua ja kerrankin on ollut kunnon piiiiitkä kuuma kesä :)



1

Tähtihetkiä


"Pyydä tähdet taivaalta... ja toivees toteutan." Pitääkin olla varovainen täst'edes mitä toivoo, sillä toiveet voivat yllättäen toteutua. Huomasin nimittäin tänään iltapäivällä istuvani auton takapenkillä jättikokoinen tähti sylissäni! Kyllä vain - eikä ihan mikä tahansa tähti ollutkaan, vaan amerikkalaista country-tyyliä edustava ehta barn star!


Nimi barn star tulee siitä, että Amerikassa näitä näkee ihan oikeasti latojen ym. piharakennusten päätyseiniä koristamassa. Varsinaista "virkaa" niillä ei ole tainnut olla, kuten voisi ajatella (onnenkapistuksena tai hyvän sadon tuojina), mutta mielestäni nämä 5-sakaraiset tähdet kuuluvat ehdottomasti amerikkalaiseen traditioon. 

Ja minun tähteni on huikaisevat 109 cm sakarasta sakaraan - ja kuten kuvastakin näkyy, niin tähti on Pikkusiskon kokoinen (neidin nyrpeä ilme selittyy sillä, että takapenkillä oli sattuneesta syystä hieman ahdasta ja taisi ottaa pikku tirsatkin autossa)! Tähdenhakumatkalla nautittiin tietenkin myös tähtikahvit.
 
 


Myönnetään. Kyllä meillä mies vähän haukkoo joskus happea näiden minun ostosteni vuoksi. Mutta oman tähden olen aina halunnut! Ja tämähän oli siis ihan pakko saada!

Oletko joskus tuonut shoppailureissultasi kotiin jotain vastaavaa? Niin, että tilaisuus teki tuhlarin? Tähti keskellä heinäkuun helteitä.. Eikä mahtunut edes takakonttiin. Huoh. Olisi kiva kuulla Sinun shoppailutarinasi!

8

Uutta helposti ja pikkurahalla

Monessa blogissa on ollut aiheena uusi järjestys huoneessa/kotona. Myös meillä järjestellään usein huoneita ja tavaroita uuteen uskoon, sillä vaihtelu virkistää. Talomme on myynnissä ja kevään + kesän asuntonäyttöjen myötä on kaivannut itsekin uutta + uudistumista kotiin. Vielä ei olla ehditty asuntomessuille uusimpia vinkkejä hakemaan, mutta tässä meidän tämän kesän muodonmuutoksia, jotka on toteutettu ihan pikkurahalla, osa jopa aivan ilmaiseksi (lue: siivoamalla ja uudelleen järjestämällä):

Olohuone (ennen - jälkeen)


Käännettiin vaan valkoiset Ektorpit olkkarissa toisinpäin. Takka jää nykyisellään vähän hassusti soffan taakse, mutta kuka nyt näillä helteillä edes pitäisi tulta takassa - kynttilänvalo riittää aivan mainiosti tunnelmaa luomaan, käännetään sitten syksymmällä takaisin. Myös matto puuttuu, sillä aikomus on käväistä joku ilta piakkoin mattopyykillä.. Pentikin lamppu tuotiin kodinhoitohuoneesta olkkarin ikkunapöydälle, kun khh sai toisen lampun yläkerrasta.


Pikkusiskon huone (ennen - jälkeen)


Pikkusiskon huonetta hallitsi ennen suuri lelulipasto. Sänky on minun vanha ja peräisin 70-luvulta. Siinä ovat nukkuneet vuoroin kaikki meidän lapsemme. Alkuperäinen väri oli retro tipunkeltainen ;) Ikeasta tarttui mukaan tuo hieman sirkusmainen verho, joka ripustettiin sängyn yläpuolelle. Iso lipasto siirrettiin Isosiskon huoneeseen. Pikkusiskon Hello Kitty tavarat laitettiin nätisti esille hyllyyn. Huoneessa on lisäksi leikkinurkkaus. Ja alla oikealla Ikean lipasto siirrettynä Isosiskon huoneeseen (siinä säilytetään pääosin leluja, barbeja, Brätzejä + vaatteita, askartelutarvikkeita ym):


Juniorin huone (ennen - jälkeen)


Junior aloittaa nyt syksyllä koulun ja raivattiin tilaa mm. koulupöytää varten. Kuvan lentsikka/tähtiverhot lähtivät huuto.netin kautta uuteen kotiin. Nyt ikkunoissa on vain kevyet laskosverhot ja jo se teki mielestäni huoneen paljon isomman näköiseksi.




PS. Nyt kertaamaan, mitä eroa on myyntikatteella ja käyttökatteella, sillä menen huomenna perjantaina työhaastatteluun! Ajateltiin, josko tämä käänteinen filosofia toimisi talonmyynnissäkin eli kun tekee kaikkensa voidakseen jäädä paikkakunnalle, niin yllättäen löytyykin ostajat talolle - tänään näytössä kävi nimittäin yksi perhe, joka oli erittäin kiinnostunut. Pitäkää peukkuja!
8

Kahvit kuninkaallisittain

Meillä eritoten lapset olivat tänään kateudesta vihreitä, kun äiti sai nauttia aamukahvinsa kuninkaallisesta kahvikupista. Ruotsin kuninkaallisen hääparin kuvalla varustettu kuppi on blogiarvontavoittoni täältä (Kiitos Maria ;) Muki on valkoista posliinia, jonka pohjassa kultaleima 2010 Den Officiella Bröllopsserien - The Official Wedding Series. Victoria on elegantti, kuten aina, ja Daniel on kuin James Bond leffan tähti. Oih! Mikä aloitus päivälle!

Aamukahvi on tärkeä juttu. Itse juon kahvini yleensä Teema-mukista, mieluiten cappuccinon ruskeasta (harmikseni värin valmistus on lopetettu). Teema-mukin kahva on käteen sopiva ja ensi siemaisu mukista aina yhtä varma ja tuttu kuin rakkaan suudelma. Kahvit meillä keitetään MoccaMasterilla eikä vielä ole tullut vastaan sen masiinan voittanutta, keittää nimittäin tosi hyvää kahvia. 

2

Feeling blue

 

Jokaisella meistä on oma "sielun väri". Minun sieluni on sininen. Jo lapsena halusin pukeutua siniseen, mutta minut puettiin tietenkin 70-luvulle tyypilliseen tapaan punaiseen, koska olen tyttö. Rakastan denimiä ja sitten varhaislapsuuden olenkin ollut farkkutyttö. Mieheni tykkää hellitellä minua ja kutsuu silloin minua mm. Miss-Farkku-Suomeksi.. 


Sininen väri rauhoittaa, mutta myös inspiroi, sillä sinistä on olemassa niin montaa eri sävyä. Tumma laivaston sininen on yksi suosikkiväreistäni pukeutumisessa, sille se sopii hiusteni ja ihoni väriin - ja sinisiin silmiini. Ja on tarvittaessa jopa uniformumaisen virallinen. Farkunsininen taas on ihana, niin eläväinen, ja helppo yhdistää valkoiseen, beigeen, punaiseen, mustaan. Sisustuksessa rakastan harmaaseen taittuvaa sinistä, antiikin sinistä. Vaaleansininen taas on ihanan lempeä ja baby blue suorastaan suloinen. Sininen kynsilakka kuuluu kesään ja haaveilen myös vaaleansinisestä timantista sormessani.. 

Ei varmaan yllätä ketään, jos kerron asuvani siniharmaassa talossa? Silloin rakentaessamme sininen oli myös jo rakennuslupavaiheessa meidän talomme sielun väri. Äitini ihmetteli valmistuvaa taloamme katsomassa käydessään, että miten ihmeessä en valinnut sinistä keittiötä, kun kerta kodinhoitohuoneessakin on sinivalkoinen shakkiruutulattia ja kylppärin lattialaatat ovat siniharmaat.. Mutta Äiti-kulta, silloinhan sinistä olisi ollut jo aivan liikaa!

Kolmikymppisenä rupesi tuntumaan, että sininen jo hieman kyllästyttää. Silloin sisustusmakuni rupesi muuttumaan pikkuhiljaa rustiikkisempaan suuntaan ja taloa rakentaessamme oli selvää, että keittiöstä tulee ranskalaisromanttinen, ruskean eri sävyineen. 

Viimeiset kaksi vuotta kotimme on muuttunut pikkuhiljaa valkoisemmaksi, kun huonekalut ja muut ovat saaneet valkoiset pinnat. Nyt neljääkymppiä lähestyessäni ympyrä näyttää sulkeutuvan, sillä olen huomaamattani ruvennut jälleen haalimaan sisustukseemme sinistä. Nämä ensimmäisen kuvan Pentik lyhdyt ovat aivan ihanat - ja sattuivat olemaan vieläpä alessa. Mutta paras löytöni on tämä seuraavan kuvan wanha sininen kirstu! Se muutti kotiimme täältä ja hakee vielä hieman paikkaansa, mutta ulkonäöltään se on mitä ihanin juuri noiden eletyn elämänsä jälkien vuoksi enkä missään nimessä pilaa sitä maalaamalla valkoiseksi, sillä sininen maali on kuulemma alkuperäinen. Nähtyäni kirstun sijoitin sen heti mielikuvissani tämän viimeisen kuvan taulun kanssa samaan huoneeseen ja ajattelin laittaa nuo siniset Pentik Suvi-lyhdyt kannen päälle (huomasit varmaan muuten, että kärpäslätkäkin meillä on sininen ;)



Ensimmäinen kuva lainattu Pentikiltä, muut kuvat omia.
3

Asuntomessut 2010




Eikös olekin aivan ihania keittiökuvia? Kuin jokaisen perheenäidin unelmia! Kohteet löytyvät Kuopion asuntomessuilta, jotka järjestetään tänä vuonna 16.7.-15.8. välisenä aikana. Messuilla on kolme teemaa:


  • Hyvinvointi + elämänlaatu - Asuntomessualueella toteutuu monien suomalaisten unelma: voidaan asua järven rannalla, luonnon ympäröimänä, mutta kuitenkin lähellä kaupungin keskustaa ja kattavia palveluita. Alueen järviluonto ja monipuoliset aktiviteetit tarjoavat oivat puitteet harrastuksiin.
  • MatalaenergiatalotMessualueen taloista suurin osa kuuluu parhaaseen A-energialuokkaan. Messutalojen monipuoliset lämmönlähteet ja rakentamistavat on valittu energiatehokkuus huomioiden.
  • Oma piha - Messualueella esitellään monipuolisia, asukkaidensa tarpeisiin räätälöityjä pihoja. Ajatuksena on, että omasta pihasta voidaan erilaisin piharakentamisen ratkaisuin luoda viihtyisä, asukkaiden hyvinvointia lisäävä alue. Omalla pihalla on mukava puuhailla ja virkistäytyä niin arkena kuin juhlan aikaan.


Sydämeni on aina sykkinyt maalaisromantiikalle ja kaikenlaiselle wanhalle + elämää nähneelle, mutta jokin näissä asuntomessukotien kuvissa viehättää minua suuresti. Ehkä se on tuo valko-musta eleettömyys, avaruus ja valoisuus. Voisin jopa kuvitella asuvani tällaisessa melko modernissa unelmassa. Kuopion asuntomessujen teemat ovat hyviä, joskin hieman ympäripyöreitä. Kukapa ei arvostaisi luonnonläheisyyttä, mutta toisaalta ison kaupungin läheisyyden mukanaan tuomia palveluita? Tai omaa pientä pihaa tai edes parveketta? No kaikkihan sellaista arvostavat. Energiatehokkuus ja matalaenergiatalon rakentaminen sensijaan ovat nykypäivän haasteita, joskin aika moni messutalo näytti olevan pinta-alaltaan 200 m² tai enemmän, muutamaa pientä "tavistaloa" lukuunottamatta. Miten ekologista ylipäätään on rakentaa suuria taloja, kun perheet ovat pääosin pieniä? Ja kuinkahan tässäkin yläkuvan lukaalissa toteutuu matalaenergiatalolle asetetut tavoitteet Suomen kylminä pitkinä talvikuukausina?


Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kWh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta.VTT:n mukaan matalaenergiatalon kustannukset nousevat 3-5 prosenttia normaalirakentamiseen verrattuna, jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ja rakennusyritysten selvityksen mukaan energiatehokkaan omakotitalon rakentaminen Suomessa maksaa 4 000-8 000 euroa enemmän kuin tavanomainen talo. (Lähde: Wikipedia)




Peseytyisin mielelläni tässä vasemman kuvan klassisen kauniissa kylppärissä, suuren vesisadesuihkun alla. Siinä olisi mukava lastenkin pestä hiekat varpaistaan ja kutrit päivän villien leikkien jälkeen.. Nukkumaan sukeltaisin ehkä kuitenkin tuohon maalaisromanttisesti sisustettuun, kutsuvaan pesään... sillä enhän sieluani sentään voisi myydä, vaikka käytännöllisyys, energiatehokkuus ja estetiikka ajaisivatkin sisustuksessa näiden ihanasti rönsyilevien ruusukuosien + kodikkaiden ruutujen ja raitojen ohitse?

Hmm, pitäisiköhän lähteä katsastamaan messutalot paikanpäälle? Onko teidän perheenne menossa? Meidän perheemme viime visiitistä asuntomessuille on kutakuinkin kymmenen vuotta aikaa. Ennen tuli kierrettyä messut Kannustalon esittelemien ihanuuksien houkuttelemina, mm. Pietarsaari 1994 ja silloin iki-ihana Ainola, sittemmin messutalot Onnela, Rauhala ja Aurora. Nämä nykyiset modernit talomallit eivät vaan jostain syystä sytytä.. Ensi kesänä Kannustalo on muuten taas, muutaman vuoden tauon jälkeen, mukana asuntomessuilla Kokkolassa. Silloin esittelyssä erikoiskohde, jossa kolme sukupolvea asuu perinteiseen tapaan samassa pihapiirissä - mummula/pappala aivan kaupunkikartanon vieressä. Mainio ajatus - vai onkohan?





Kaikki kuvat lainattu sivuilta http://www.asuntomessut.fi/
2

Ankkaralli




Tammerkoskessa ui tänään iltapäivällä 4000 keltaista kumiankkaa! Kyllä vain. Tapahtuma oli opiskelijayhdistyksen järjestämä happening Tampereella ja väenpaljoudesta päätellen aika suosittu. Mekin ostimme lapsille ankka-arvat eli koskeen tiputetut ankat oli numeroitu ja 60 ensiksi maaliin saapunutta ankkaa voitti palkintoja. Nooh, meidän tuurilla voittoja ei tullut, mutta mukaan muistoksi ostettiin jokaisella kuvassa näkyvät bud design-ankat.

Eilen shoppailtiin ja illalla karattiin vielä miehen kanssa leffaan, kun ensi-illassa oli Tom Cruisen tähdittämä Knight and Day. Lapset pääsivät siksiaikaa kummisedän hemmoteltaviksi. Leffa oli ihan parasta hömppä-äksöniä! Ja aivan turhaan kriitikoiden lyttäämä, sillä oli erittäin viihdyttävä ja hauska ;) Menkää ihmeessä katsomaan ja viilentymään leffateatteriin. Leffan jälkeen nautittiin rauhassa lasilliset terassilla. Tuo punainen on kuiva puolukkasiideri, ajatuksena ehkä hieman eksoottinen, mutta maku aivan loistava!



5

Beach beauties


Olen melkoinen vilukissa ja aina todennut puolileikilläni kaikille, että lämpöisessä minua ei palele. No näillä helteillä totisesti tarkenee. Ollaan vietetty päiväkausia lasten kanssa rantsussa. Mutta tällainen helleputki tuntuu jo toivottomalta. Äitinä on huoli lasten riittävästä juomisesta, aurinkorasvan optimaalisesta määrästä ja uv-säteilystä. Tänään oltiinkin koko päivä vain sisällä, viileässä. Niin, sisällä kun ei ole kuin +28. Ruoka ei maistu, näläntunne on lähes kadonnut. Yöt ovat oma lukunsa. Ropelit pyörivät makkareissa, sillä ainakin meidän yläkerrassa vallitsee parhaillaan subtrooppinen ilmasto! Joistakin kaupoista moiset vekottimet on kuulemma myyty loppuun. Ukkoskuuro teki hyvää pihanurmelle ja kasveille, mutta sitä edelsi koko päivän kestänyt painostava helle - kuin lehmän henkäys. Oih. Mihin tämä maailma on menossa? Ensin ennätysluminen talvi ja nyt tämä intiaanikesä. Nyt olisi kieltämättä nastaa kieriskellä lumihangessa takapihalla. Osa epäilijöistä omassakin tuttavapiirissäni oli nimittäin sitä mieltä, että moinen lumimäärä ei sula ainakaan ennen Juhannusta..


Herkullisen turkoosit kuvat lainattu uusimmasta Avotakasta (heinäkuu 2010).
1

Warm country welcome

"It is the sweet simple things in life which are the real ones after all." by Laura Ingalls

Blogiystävien tapaaminen on aina jännittävää puuhaa. Tällä kertaa tapasin RedBlueWhite - Matildan Maailmaa -blogin Jaanan. Blogin takana häärivällä Jaanalla on aivan ihastuttava pieni nallepuoti Larsmossa eli Luodon kylässä, keski-Pohjanmaalla. Keskellä ei-mitään, vain kivenheiton päässä Pietarsaaresta, on aito tuulahdus Amerikkaa ja pikkuinen puoti Matilda pullollaan toinen toistaan suloisempia Boyds Bear nalleihanuuksia valtameren takaa! Oih. 

Mukana menossa ripaus tähtiä, amerikanlipun värejä, kiireettömyyttä + aitoa maalaishenkeä. Niin - ja ihanaa wanhaa tavaraa + todellisia löytöjä sisälleen kätkevä kirppis. E-h-d-o-t-t-o-m-a-s-t-i tutustumisen arvoinen paikka! Puodin oveen Jaana on maalannut tämän ekan kuvan ajatelman siitä, kuinka kaikkein aidoimmat asiat elämässä ovat yksinkertaisia. Arki. Ystävät. Pienet asiat - Sweet simple things! Se on totta, niin totta.



Leppoisa kahvitteluhetki vietettiin puutarhassa ja kahvit nautittiin tietenkin nallemukeista. On se kumma, miten aika kuluu kuin siivillä, kun on samanhenkistä seuraa. Mukaan autonperään lähti myös liuta ihanuuksia, osa näkyykin näissä kuvissa, mutta niistä tarkemmin toisella kertaa ;) Nyt me kipaistaan piknik-korin kanssa rantsuun. See U!


1