Pipariksi meni!


Perjantai-ilta meni meillä kirjaimellisesti ihan pipariksi. Sinisen hämärän laskeutuessa Sallyn ranchille keittiössämme käynnistyi nimittäin pieni piparkakkutehdas. 4 paria pikkukäsiä muovaili ja minä paistoin, minkä kerkesin. Vikkelissä käsissä syntyi valtavan hienoja piparkakkuja - top3 tänä vuonna olivat selvästi talot, erilaiset pikkumyyn muunnelmat ja suloiset sienet. Punainen geelikuorrute loppui heti kättelyssä, vaikkei se kovettunutkaan piparin päällä yhtä nopeasti kuin tavallinen sokerikuorrute (oli tarkoitettu kait vissiin täytekakun päälle), mutta niiiiiiin herkulliselta se maistui. Vihreä sokerikuorrute oli kuitenkin ehdoton lasten lemppari tänään!



Tonttulakitkin unohtuivat lipaston laatikkoon, niin *viuh vauh* kaikki nämä ihanuudet syntyivät. Onneksi sentään kameran akussa oli virtaa.

Kivaa viikonloppua! Pian koittaa ihana joulukuu ;)




2

Joulun avaus

Meidän kulmilla virallinen "Joulun avaus" oli eilen lauantaina. Mekin lähdimme kiertelemään myyjäisiin ja pipari/glogitarjoiluihin. Joulu saa ihmiset liikkeelle, tämä vuosi ei tee poikkeusta. Konservatorion oppilaat lauloivat joululauluja ja käsityöläis-yrittäjien joulumyyjäisissä oli suorastaan tungos. Jos on pituutta metrin verran, niinkuin meidän Pikkusiskolla, voi väenpaljoudessa tuntua ahdistavalta. Hänen toiveestaan kävimme sitten vielä lelukaupassa ihailemassa tämän Joulun hittituotteita. Ja se kannatti, sillä ostoskeskuksessa oli vierailulla myös Joulupukki. Pikkusisko oli siitä erittäin otettu, että Pukki tuli puhuttelemaan häntä ja totesi heti alkajaisiksi, että oletpa sinä kasvanut kovasti sitten viime Joulun! Miten jännittävää..





















On mukava odottaa Joulua, kun on lumi maassa. Se tuo ihan omanlaisensa fiiliksen ja lapset tutkivat joka päivä, onko takapihalla Tontun jälkiä... Arvaat varmaan, että meillä kokeillaan tänävuonna musta/valkoista Joulua ;) Toki ripauksella kultaa ja punaista.


3

Black & White

Tiedetään - ei elämä ole pelkästään musta/valkoista, mutta tämä huuma on imaissut minut mukaansa. Ranskalaisromantiikka sai väistyä tällä viikolla keittiöstä, kun suristelin ompelukoneella valelaskosverhot ikkunaan. Väriltään tietenkin musta/valkoiset ;) Kangasta jäi juuri sopivasti sen kokoinen kaitale, että siitä syntyi vielä kaitaliina keittiön pöydälle. Kodissamme raksuttaa myös ihana uusi 62 cm mustareunainen kello. Se löytyi jo aiemmin matonostoreissulla Iskusta.

Kiitos kaikille aiempiin juttuihin kommentoimassa käyneille. Hyvin pitkään sisustukseni punainen lanka oli sininen, tai oikeammin ripaus sinistä. Sitten sydämeni sykki piiiiiiiitkään rustiikin sävyille, kunnes valkoinen tuli ja raikasti kotimme. Ja nyt 40v. vallankumous minussa värittää valkoisen kaveriksi mustaa - ja ne kaksi ovat mielestäni raikas pari! Tänään on perjantai eli monessa perheessä siivous- ja kauppapäivä. Niin myös meillä. Nyt kun jääkaappi on täytetty ja spagetti-bolognese muhii hellalla, voi hieman huijata siivousrutiineja ja sytyttää kynttilät - kynttilänvalossa kaikki näyttää pehmeämmältä eikä villakoiratkaan erotu niin hyvin ;)

Have a nice Weekend!



5

Hyvältä näyttää

Pikainen päivitys täältä Isänpäivähumun keskeltä ;) Eilen saatiin listat paikoilleen, joten Isosiskon huone näyttää jo lähes valmiilta. Huomenna laitamme vielä verhotangot + silitän neidille uudet verhot ikkunoihin. Hieman tummaa luumua tuomaan kontrastia..

Tässä siis kuvat ennen + jälkeen muutoksen, samasta paikasta kuvattuna. Tämä raikas kukkatapetti on vain yhdellä seinällä, kolme muuta seinää on maalattu vaalealla harmaanbeigellä (Tikkurila X486):


Mukavaa marraskuun viikkoa!


PS. Sinkkuelämää oli ihan katsomisen arvoinen. Onneksi leffa oli maltettu tehdä sarjan henkeä mukaellen.. Mieskin tykkäs. Seuraavalla kerralla sitten SATC 2. I can hardly wait ;)
5

Hyvästit Laura Ashleylle

Isosisko täyttää ensi kuussa 10v. ja olemme tällä viikolla repineet hänen huoneensa seinistä paahtuneen keltaisen lastenhuoneen tapetin + Laura Ashleyn boordin pois. Niin, silloin 2005 rakentaessamme oli ihan yleistä laittaa boordia joka paikkaan... Ja alaosa seinässä oli tietenkin eri tapettia kuin yläosa. Aika on ajanut sen ohi. Surutta lensi Laura Ashleyn aakkosboordi roskiin. Lapset olivat innokkaita apulaisia tapetin irrotuksessa. Sitten Mies pakkeloi + hioi ja Sally maalasi. Kolme seinää sai ylleen harmaanbeigen silkinhimmeän maalin ja yksi seinä tapetoitiin tehosteseinäksi non-wovenilla. Näissä kuvissa huone on vielä keskeneräinen, mutta tunnelma on jo ihanan raikas.



Äsken syötiin hyvin. Sitten on vuorossa Isosiskon huoneen loppusilaus eli listat paikoilleen. Neiti lähtikin juuri kaverille yökylään, joten saamme puuhailla yllätykseksi kaiken valmiiksi. Mieskin yllätti minut iloisesti ja toi listojen hakureissulta myös Sinkkuelämää leffan. Se jäi meillä silloin aikoinaan näkemättä leffateatterissa ja täytyyhän se viimeistään nyt katsoa, että voi sitten heti perään katsoa tuon juuri ilmestyneen kakkosen ja tietää, mistä puhutaan..

Kivaa perjantai-iltaa!













3

Ystävyyden kapula - Juttuja lapsuudesta

Heli blogista "Kotoisaa arkea" haastoi kertomaan juttuja lapsuudesta. Oi kiitos, Heli. Otan haasteen ilolla vastaan ;)

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen: "Mikä sinusta tulee isona?"

Ihan pienenä haaveilin tulevani taiteilijaksi. Melkoista taiteiluahan tämä elämä on kyllä ollut. Hieman isompana toiveammattejani olivat opettaja ja insinööri.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?

Piirrettyjä ei 70-luvulla paljoa pyörinyt telkkarissa. Taisi näkyä vaan 2 kanavaakin (Yle TV1 ja TV2 ja nekin mustavalkoisena). Vaaleanpunainen pantteri oli lempparini, samoin Nakke Nakuttaja. Meille tuli Aku Ankka -lehti, josta ahmin aina Mikki Hiiri tarinat. Ankkari-taskukirjojen ehdoton lempparihahmoni oli Mikin kaveri Eka Vekara. Hän oli ulkoavaruuden olio, jonka pohjattomista taskuista löytyi vaikka mitä. So Cool!

3. Lempileikkejäsi?

Hypittiin ruutua ja narua. Ja oltiin a-i-n-a ulkona. Seitsemän tikkua laudalla oli kivaa, samoin Kirkkis (kirkonrotta). Rakensimme myös siskoni kanssa ulos majoja. Talvisin kaivettiin lumikinoksiin tunneleita ja käytiin hiihtämässä/luistelemassa. 80-luvun alussa leikittiin sisarusten kanssa, että oltiin toimintasankarit Charlien Enkelit. Mä olin niistä se tummahiuksinen Sabrina (istuu seuraavassa kuvassa edessä vasemmalla).

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Siihen aikaan ei ollut tapana viettää kaverisynttäreitä. Siksi onkin kiva järjestää omille muksuille kunnon kemut.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Olin nopea juoksija ja rakastin 100m pikajuoksua, 4 x 100 viestijuoksua + pituushyppyä. Harrastin myös pesäpalloa ja talvisin jääpalloa. Ja kävin Partiossa.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Nauratte varmaan, mutta suomalaisista artisteista se oli Mikko Alatalo. Kyllä vain! Mulla oli sen julistekin oman huoneen seinällä, jolle kävin aina salaa antamassa pusuja.. Tykkäsin myös ABBAsta ja Boney M:stä, kunnes Dingo-huuma iski tajun kankaalle vuonna 1984!

7. Paras joululahjasi/ muu lahjasi, jonka olet saanut?

Se oli aidonkokoinen nukkevauva, jonka sain noin 8-vuotiaana Mummilta ja Papalta ja nimesin sen kauneimmalla nimellä, jonka tiesin: Eveliina. Eveliinalla oli vaaleat hiukset ja selässä pikkuinen levy, jonka toisella puolella oli naurua + jokellusta ja toisella puolella itkua. Tutin ottamalla suusta Eveliina siis joko itki tai nauroi. Nukkevauva on minulla tallessa vieläkin.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?

Tahtoisin matkustella ja näyttää perheelleni maailman ihmeet. Eritoten käydä jälleen Amerikassa ja niissä paikoissa, joissa liikuin vaihto-oppilasvuotenani 1988 USA:ssa + tietenkin tavata jälleen silloiset ystäväni Valtameren takana. Haluan myös kovasti nähdä omien lasteni kasvavan, itsenäistyvän ja perustavan perheen. Harras toiveeni on siis tulla jonakin päivänä Mummiksi ja pidellä sylissäni ihan uuden sukupolven tuoreinta jäsentä.



Tämän viestikapulan haluaisin laittaa eteenpäin blogiystävälleni Marialle blogiin Syrup & Honey! Otatko Maria haasteen vastaan? Toki muutkin saavat napata haasteen mukaansa ;)

Kivaa uutta viikkoa!

5

Glamouria





Sama sohva ennen + jälkeen.

Kaikkihan lähti muutama viikko sitten siitä, kun mieheni avasi sanaisen arkkunsa Ikeassa ja sanoi, että tahtoisi valkoisen sijaan talveksi jonkin muun väriset päälliset näihin sohviin. Vaihtoehtoja ei paljoa ollut, sillä en ole lainkaan harmaan ystävä ja ruskean sävytkin olivat kovin tunkkaisia. Runsasta ruusukuviota tai ronskia raitaa meille ei myöskään tule, niinpä tämä hiilenmusta jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Itse olen yhä valkoisen kannattaja (sieluani en siis ole myynyt, vaikka pikkusormen - ja koko käden - taisin tulla antaneeksi tälle metamorfoosille) eli sohvan päälliset vaihtuvat melko varmasti takaisin valkoisiin kevätauringon koputellessa ikkunaan. Mutta tällä tummalla vaihtoehdolla mennään siis siihen asti. Yllättäen 3 perheenjäsenistämme on myös ihmetellyt mustien sohvien olevan pehmeämmät kuin valkoisten.. Mielenkiintoista. Tai ehkä se on vaan psykologista, kun ei tarvitse alitajuisesti varoa istumista ;) Vanhin tyttäreni piipahti kotosalla tänään 19v. leivoskahvien merkeissä ja näki muutoksen nyt ekaa kertaa. Ja kommentit olivat että WOW - nythän meillä glamouria kuin Hollywoodissa konsanaan! Yläkerrassa meillä jo "asustaa" Marilyn, nimittäin veskissä, josta kirjoitin aiemmin keväällä täällä.

Summa summarum, onneksi ei tarvitse valita, kumpi on parempi, sillä meillä on nämä molemmat ;) Yllättävän moni teistä lukijoistakin oli sitä mieltä, että musta on mukavaa vaihtelua. Kiitos kaikille kommentoimassa käyneille - myös teille, joiden mielestä valkoinen oli parempi.

5