Nuotioretki

Tummanpuhuva havumetsä järven takana nielaisee helmikuun auringon. Ihastelemme tuota taianomaista hetkeä rannassa lasten kanssa. Lumi peittää tutut maisemat, järvi on vankasti jäässä. Laskevan auringon viimeiset säteet leikittelevät rantasaunan lasiterassilla. Lumi ja jää on muovannut pieniä kukkia sen ruutuikkunoihin.

Edessämme avautuva maisema on kuin postikortista. Luonnon värit ovat pehmeät, kuin sadusta. Tämä hetki ja hiljaisus ovat lähes epätodellisia. Suljen silmäni ja pureva järvituuli kasvoillani ikuistan tämän hetken sydämeeni. Mies sytyttää varmoin ottein pienen nuotion, savukiehkura nousee siniseen hämärään ja pian innokkaat pikkukädet jo pitelevät makkaratikkuja rätisevän tulen yllä.

Nuotioretki. Perheen yhteinen hetki. Näitä kuvia on mukava katsella kesähelteillä ja muistella, miten ihanalta itsepaistettu nuotiomakkara maistuikaan. Mmmm. Tässä rannassa on loiskittu monena kesänä. Ihailtu tätä samaa maisemaa. Nyt järvi on jäätynyt, lumi peittänyt tutun polun. On toisella tapaa kaunista. On talven taikaa.