Hellää hoivaa

Pikkusiskolle nousi sunnuntai-iltana kuume. Tämä päivä ollaankin pötkötelty sisällä. Rakennettiin aamupäivällä olkkariin pikkuinen pesä, jossa voi köllötellä ja katsoa tallenteita, niin ei tarvitse koko päivää maata sängyssä. Eikähän se tämän ikäiseltä onnistuisikaan. Iltapäivällä pikkuinen oli jo ihan reipas ja jaksoi vähän leikkiäkin, kun iskä kävi isompien lasten kanssa kirjastossa. Pikkusiskon suurin toive on parantua huomiseksi, sillä silloin on luvassa jännittävä päivä -- nimittäin 4v. syntymäpäivä! Hellää hoivaa ja hemmottelua siis luvassa huomennakin. Mutta miten nopeasti vuodet vierivätkään.



2

Jojosää

Keskiviikkona satoi silkkaa vettä, torstaina oli yllättäen -20 pakkasta. Tänään perjantaina ollaan vaihteeksi nollassa. Melkoista jojottelua olleet kelit tällä viikolla ;) Muksutkin on ihan ihmeissään, kun välillä on liian kylmä luisteluun, toisena päivänä koulun jäälle ei päästetä, kun se on liian pehmeää. Silti ne raahaavat luistinkassia toiveikkaina mukanaan joka päivä.

Vaan viikonloppu koittaa jälleen. Jee. Me teimme viikkosiivouksen jo eilen. Tänään enää pientä fiksausta + pizzanhaku illalla koko perheelle, niin keittiö toivon mukaan myös pysyy siistinä ;)


Have a nice weekend!



6

Tunnustan

Tammikuun viimeistä viikkoa piristää tunnustus, jonka blogini sai Syrup & Honey blogia pitävältä Marialta. Suuret kiitokseni! Monessa blogissa tämä näkyy jo kiertäneenkin, niinpä olen tylsä enkä yritäkään jakaa tätä eteenpäin -- mutta voit halutessasi napata tämän mukaasi ;) Omalla blogilistallani on paljon kivoja blogeja, joita seuraan aktiivisesti. Ei todellakaan tarvitse tilata kalliita sisustus- ja naistenlehtiä, kun on näin mukavaa luettavaa ja ihan kokonainen oma maailmansa täällä "blogistaniassa". Oma aika on rajallista, ja varsinkin meitä perheenäitejä vedetään niin moneen suuntaan yhtä aikaa, että olen päättänyt olla tuntematta syyllisyyttä siitä, etten aina ehdi kuin vain pikaisesti piipahtaa ihanissa blogeissanne. Pienikin kierros saa kuitenkin hyvälle mielle ja usein yritän jättää edes pienen tervehdyksen, että "Sally was here".

Tämän tunnustuksen saatuani olen velvoitettu tekemään seitsemän tunnustusta -- paljastamaaan siis seitsemän asiaa itsestäni. Aika paljonhan sitä on tullut itsestään jo kerrottuakin, mutta yritetään:
  1. Rakastan 5-sakaraista tähtikuviota. Tähti on geometrisesti niin täydellisen muotoinen ja sopii sisustukseen vuoden ympäri. Haalin ympärilleni tähtitavaraa, ne tekevät kodikkaan olon.
  2. En ole mikään viherpeukalo. Meillä ei ole tällähetkellä yhtäkään oikeaa viherkasvia kodissa. Kodinonni kuolee minulta viikossa, St Pauliat kahdessa. Piha on sentään aina siisti ja trimmattu, sillä olemme tarkoituksella valinneet sinne havu- ja kivikkokasveja ym. helppohoitoista. En pidä rikkaruohojen kitkemisestä.
  3. Oma elämä ja haavet tuntuvat olevan "hyllyllä", sillä tämä talomyynnin hitaus on yllättänyt meidät täysin. Ehkä alkava kevät saa vihdoin asioihin vauhtia. Peukut pystyyn!
  4. Uskon, että unelmat tekevät meistä voittamattomia. On kuitenkin raskasta perustella jatkuvasti itselleen, että tietyt asiat tulevat mahdollisiksi vasta uuden asuinpaikan myötä.
  5. Vanhin lapsemme täyttää tänä vuonna 20v. Mutta en tunne olevani lainkaan näin vanha!
  6. Minulla on autokuume. Ja talonrakennuskuume! Kevät ja raksablogien seuraaminen eivät yhtään helpota asiaa ;)
  7. Minusta tulee aivan pian ensimmäistä kertaa täti! Uusi elämä laittaa pään pyörälle..




2

Kaikki on kaunista



Vaikka ainainen lumisade jakaa mielipiteitä ja kevät saisi jo tulla, niin yhdessä asiassa tämä talvi on onnistunut täydellisesti hurmaamaan minut: maisemat nimittäin ovat kuin Suomi-postikorteista. Tammikuun laskeva aurinko värjää pakkastaivaan vaaleanpunaiseksi. Usva hiipii pellolle. Näitä kuvia katsoessa ei voi kuin huokailla.

Uusia lukijoitakin on löytynyt viime päivinä joukkoon somaan ;) Tervetuloa mukaan.

Mukavaa ulkoilusunnuntaita!

7

Lumimies

Lunta, lunta ja lisää lunta. Pyryä, sohjoa, kinoksiin pakkautunutta painavaa lunta silmänkantamattomiin, lunta lunta lunta..... Mittarin ollessa nollassa lapiollinen lunta tuntuu painavan huomattavasti enemmän kuin -10 asteen pakkasella. Hiki virtaa, kun on vetänyt ylleen samat vermeet kuin kympin pakkasilla. Siitä kait se todellisuudessa johtuu, kun on liikaa päällä ja lumi tarttuu lapioon ja lapiokin tuntuu siksi painavan sata kiloa. Lumimassat vyöryvät uniinkin, täyttävät painajaisissa suun ja sieraimet -- ja huomaan herääväni hiestä märkänä. Kaukana ovat lapsuuden iloiset lumileikit. Lumilinnat. Lumilyhdyt. Lumipallosodat. Lumienkelit. Lumenluonti on totista puurtamista. Tunti siinä menee ihan heittämällä, monesti kaksikin tuntia kahteen pekkaan. Eikä lumentulolle loppua näy. Valokuvissakin lumi näyttää jatkuvan loputtomiin -- oikeasti nämä kattolyhdyt nököttävät mustassa tiilikatossa, mutta lumi luo harhan ja on aivan mahdotonta sanoa, missä katto loppuu ja taivas alkaa.


Kahden tunnin lumen puskemisen jälkeen maistuu totisesti lämmin suihku -- ja kuuma kaakao. Meillä herkuteltiin kaakaon kanssa tämän talven ensimmäisillä laskiaispullilla. Monessa blogissa on leivottu tähtipullia piparimuoteilla - nämäkin syntyivät viikonloppuna kätevästi sydänmuotilla.



Iltaruuantekoa aloitellessa luulin jo menettäneeni viimeisetkin järjenrippeeni tämän ainaisen lumenluonnin uuvuttamana, sillä spagettikattilan kansi synnytti seinälle lumimiehen kasvot. Böööö. Tätä heppua kummasteltiin koko perheen voimin! Ja saatiin ehdottomasti päivän parhaat naurut :))



3

Saarroksissa

Pyryttää. Hatuttaa. Ketuttaa. Onneksi on torstai ja voi purkaa tuntemuksia viikonloppusiivoukseen. Kaappien siivousta on nyt kestänyt koko alkuvuoden ja se alkaa olla hyvällä mallilla. Se, että tavaraa on edelleenkin ihan liikaa, ei taas ole hyvä juttu. Kirppiksellähän tuosta tarpeettomasta tavarasta pääsisi eroon. Loput viedäänkin sitten kierrätykseen. Lumimääräkin tuskastuttaa. Saisi loppua jo tuo iänikuinen pyry! Vaan tammi-helmikuun tätä taitaa kestää anyway. Käväisin tänään ruokakaupassa ja sillä välin oli satanut auton päälle 10cm lunta. Hyvä kun omansa löysi marketin parkkipaikalta.. Ruokavalion kevennys on jokatammikuinen traditio meillä. Nälkäisenä ja väsyneenä sitä ei vaan tunne olevansa mitenkään jalo ihminen. Kärryyn hyppäsikin kuin itsestään viikonlopuksi mikropoppareita ja chilinutseja - salaattiainesten ja hedelmien lisäksi. Lasten karkkipussia täyttäessäni huomasin silmäileväni suklaahyllyä. Mutta hienosti vastustin kiusausta ;)


Odotan niin aurinkoa ja kevättä! Tämä iänikuinen lumentulo saa tuntemaan olevansa saarroksissa, enkä pidä siitä tunteesta yhtään. Peruspositiivisuuskin tuntuu itseltä hautautuneen lumeen, hyytyneen ja jäätyneen. Mieltä ei lämmitä sekään, että saatiin tällä viikolla sähkölaitokselta ensimmäinen talvikuukausien (marras-joulu) todellisen kulutuksen mukainen sähkölasku. Sähköyhtiössämme siirryttiin viime syksynä kaukoluettaviin mittareihin eli jokainen sähkölasku on tästälähtien kulutuksen mukaan, ei enää arviolasku. Yritän selittää itselleni, että kesäaikaan sähkölasku on sitten hurjasti pienempi ja lähinnä käyttösähköä, kun sähköenergiaa ei kulu talon lämmitykseen, niinkuin nyt. Silti tällä viikolla tullut lasku kirpaisee :/ Taidankin laittaa seuraavaksi tulet takkaan. Oikein kunnon roihun. Löytyisköhän jostain nakerrettavaksi pala suklaata.. Tekisi niin mieli käpertyä vain sohvan nurkkaan lukemaan ja unohtaa kavala maailma. Miksi ei Joululta voitaisi siirtyä suoraan kevääseen ja narsissiaikaan?






Kuvat: Gant Home
6

Järjestystä kotiin

Näin uuden vuoden alkajaisiksi tuntuu mukavalta laittaa asioita järjestykseen. Vanha vuosi on säilötty muistoihin ja uusi vuosi on kuin koskematon hanki, johon jonkun täytyisi hiihtää latu. Hmm. Lähtisinkö tuonne päin vai kenties aivan toiseen suuntaan? Mahtuvatko monot vielä? Missä on toinen sauva? Onko tarvittavat eväät repussa?


Uusi vuosi on uusi mahdollisuus. Loppiaisen tienoilla oli hurjat pakkaset ja oltiin koko päivä sisällä. Pikkusiskon avustamana hänen huoneensa kaapit ja hyllyt saivat uuden järjestyksen. Kyllä on 3-vuotiaalla tavaraa! Osa isommilta "perittyä" ja loput ihan omaa. Pikkusisko tykkää siististä huoneesta - kukapa ei tykkäisi - mutta dilemma syntyy siitä, kun leikkien päätyttyä tavaroita ei saisi kukaan kerätä hyllyyn.. Nyt on kuitenkin pikkukeittiö järjestyksessä, samoin bratzit, barbiet ja nukkevauvat. Seuraavaksi kaappien ja hyllyjen siivous jatkuu meillä muissa huoneissa. Siivoaminen ja tavarasta luopuminen on terapeuttista. Kun vaan joku lakkaisi kantamasta sitä uutta tavaraa sisään..

4

Onnenlintu

Seikkailusta on palattu ja kotona ollaan jälleen. Eilen illalla riisuttiin kotikin joulusta. Ei vain jaksettu Loppiaiseen asti katsella kuusta ja sähkökynttilöitä. Lattialla vallitsee melkoinen kaaos, sillä röykkiössä on reissutavarat, pyykkivuori, joulukoristelaatikot ja matkalla tehdyt aleshoppailut. Huoh. Paljon askaretta tiedossa lähipäiviksi.. Lapset sen sijaan ovat iloisia kotiinpaluusta ja leikkivät/pelaavat sovussa yläkerrassa. 800 km kylki kyljessä takapenkillä on tehnyt tehtävänsä. Ja huomenna pääsee jo kouluun moikkaamaan kavereita.

Uudenvuoden tinat ovat nykyihmisen tulevaisuuden ennustamisen taikakaluja. Ja vaikka tina onkin materiaalina ongelmajätettä, me valoimme silti tinat tällekin vuodelle. Minun tinani oli aivan selvästi lintu, joka on levittänyt siipensä - olisko sitten vaikka muuttolintu? Perinteisestihän lintu ennustaa aina suurta onnea. Muutto olisi meille juuri sellainen - suuren suuri onni. Tämä vuosi alkaa siis toiveikkaana..






Rohkeasti siis uutta päin! Lisää tinaennustuksia löydät esimerkiksi täältä.

6

1.1.11

Hyvää Uutta Vuotta 2011!
Happy New Year 2011!

Tämä päivämäärä tänään 1.1.11 on kuin hauska numeroleikki, ensimmäinen ensimmäistä vuonna 2011. Tänä vuonna lupaan kasvattaa omaa pinnaa, sillä se on ollut paikkapaikoin melko lyhyt. Lupaan jälleen rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä, niinkuin viime vuonnakin. Lupaan olla läsnä lasten arjessa, kuunnella mitä heillä on sanottavanaan, nähdä heidän pikku maailmaansa. Lupaan myös olla riittävän itsekäs ja ottaa aikaa itselleni, jotta pystyn pitää lupaukseni. Syödä terveellisemmin, liikkua enemmän, roikkua vähemmän netissä, olla vähemmän ankara itselleni, olla avarakatseisempi, tulla paremmaksi ihmiseksi. Vai lupaisinko vain olla lupaamatta mitään? Jos lupaisinkin vain yrittää parhaani - joka päivä eikä vain tänään?

Kiitos Sinulle, vakilukijani tai satunnainen vierailija, kun olet löytänyt itsesi blogiini.

Mitä Sinä lupasit tälle vuodelle 2011?

 

2