VARJOJA JA VALOA

Kesäloma alkoi, vaikka maailma ei tullutkaan valmiiksi, eikä liioin työt ennen lomalle jäämistä, mutta työkaverit lohduttivat, että niin käy kaikille. Keho on onneksi viisas ja pistää stopin silloin, kun tällainen täydellisyydentavoittelija ei sitä tajua. Mulle nousi tietenkin kuume ekana lomapäivänä...

- Äiti & lasten mummu siunattiin haudan lepoon viime viikonloppuna. 

Tilaisuus oli kaunis ja kaipaus tällä hetkellä suuri, mutta rakkaammme lepää nyt rauhassa, tuulen kehdossa, tuoksussa kesäisen maan. Ja vaikka kuolema onkin lopullinen, niin Mummu elää aina muistoissamme ja sydämissämme. Siksi on lohdullista, kun elämä jatkuu myös lapsissa ja lapsenlapsissa - ja lapsenlapsenlapsessa, joka oli Mummulle aina niin kovin rakas.

Takana on pitkä ja kummallinen koronakevät, kun ei voinut nähdä läheisiä niin usein kuin olisi halunnut, sitten äidin saattohoito ja monenlaista stressiä liittyen työhön, toimeentuloon, lasten etäkouluun ym. eli oishan se ihme, jos ei se kaikki muitten murheitten kanssa yhteenlaskettuna tuntuisi missään. Mutta elämä on varjoja ja valoa, ja juuri siksi elämisen arvoista, ihanaa elämää.

"Illalla enkeli tarttui hänen käteensä ja sanoi: Tule, minä vien sinut kotiin."

Mitään suuria lomasuunnitelmia ei nyt onneksi ollut, mitkä olisivat sairastumisen vuoksi peruuntuneet - ja kerrankin sain olla lomalla niin monta päivää pyjamassa, kuin vaan halusin (pitääkin varoa, mitä toivoo ;). Ehdin myös ostaa nipun sisustuslehtiä ennenkuin tulin kipeäksi ja odottelen jo malttamattomana asuntomessuja alkavaksi. 

- Lomalla ehdottomasti parasta on saada herätä aamuisin ilman kellonsoittoa, syödä aamiaista vasta, kun muut ovat jo ruokatunnilla, ja katsoa vaikka koko päivä hömppäleffoja. Niin, ja nukkua tietenkin päikkärit!