Arki kultaa muistot


Kotona jälleen. Kahdeksan ihanaa viikkoa kesästä ollaan yhteensä oltu mökillä ja reissunpäällä. Kotikaupungissa ollaan vain käväisty hoitamassa asioita ym. Kesä on ollut ihanan piiiiiiiiiiiiiiiiitkä. Ollaan eletty boheemisti ilman kelloa, ilman aikatauluja. Nautittu. Ja taas nautittu. Kesän lämmöstä. Kiireettömyydestä. Tällä kertaa ollaan kuitenkin tultu kotiin jäädäksemme. Kirjaimellisesti. Huomenna nimittäin on kesän toiseksi viimeinen asuntoesittely. Vielä kerran laitamme odotukset korkealle, putsaamme ja puleeraamme, josko huomenna "the perhe" tulee katsomaan kotiamme ja ihastuu. Sydämessäni tosin tiedän, että ihmeitä pitäisi tapahtua, jotta näin kävisi.. Joka kerta petymme. Enää pettymys ei kuitenkaan tunnu yhtä raskaalta kuin alussa. Kaikkeen tottuu. Omat unelmat ja haaveet ovat yhä hyllyllä - ja sinne ne taitavat jäädäkin. Unelma uudesta maantieteellisestä sijainnista, unelma kaikesta uudesta, paremmasta. Lasten takia arki pitää saada kesän jälkeen taas rullaamaan. Mutta raskasta se on. Meillä on suuri talonrakennuskuume - ja syntynyt kokonaan uusi mullistava ajatus korjata kenties jotain vanhaa instead, jotain iki-vanhaa. Palata juurille, maalle, pois kiireestä ja oravanpyörästä. Down shifting. Tulla onnellisemmaksi, vähemmällä. Luopua turhasta. Pärjätä vähemmällä. Sillä mitä me oikeasti tarvitsemme? Rakkaat ihmiset ympärille, kodin, lämmön. Mutta haaveet kaatuu, koulu alkaa. Harrastukset jatkuvat kesätauon jälkeen. Kolme koululaista ja minulle jää enää yksi pikkuinen tähän pesään. Hänkin jo 3½ v ja aloittaa ensi viikolla kerhon. Äidin pikkuinen. Juurihan hän syntyi.. Lahjakkaasti, trombin lailla, Pikkusisko laittoi huoneensa "uuteen uskoon" kun iskä vielä kantoi viimeisiä tavaroita autonperästä sisälle.

 
Nyt jo pyykkikone pyörii. Arki alkaa. Tulee ryhtiä elämään. Siihenkin tottuu ja pian ei tunnu enää niin pahalta. Yhdessä lapsen kanssa siivoamme palikat takaisin koriin ja järjestämme nukkevauvat sänkyihinsä - ja laskeva syysaurinko kultaa huoneen säteillään ;)


6 kommenttia

  1. Ja kyllä se onni ja unelma on tuossa noin, ihan käden ulottuvilla, lähempänä kuin arvaatkaan. Asioilla on tapaha järjestyä kuin itsestään kunhan uskoo oikein kovasti. Niin meillekin kävi se uusi ja uskomaton vain hiipi kuin varkain ja tuli jäädäkseen. suurten unelmien vuoksi voimia taisteluun =)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kauniista sanoistasi, jori. Olen vuosien mittaan huomannut, että haaveetkin muuttuvat - ja hyvä niin. Näin nelikymppisenä sitä haaveilee aivan eri asioista kuin 10 vuotta sitten. Kait se on sitä iän ja elämänkokemuksen tuomaa varmuutta ;)

    Aurinkoa päivääsi!

    VastaaPoista
  3. Ihanaa paluuta arkeen :) Kyllä se on joka vuosi vaikeaa hyväksyä tosiasia, että mieskin lähtee töihin ja lapset päikkyyn. Mutta yllättävän nopeaa siihen tottuu.

    Toi downshifting on käynyt myös meidän mielessämme, ei varsinaisesti muuton merkityksessä mutta muuten. Elämän hidastaminen, nauttiminen siitä mitä on, uusien materialististen ajatusten hylkääminen. Miksi täytyy olla paikat rempattu ja uusimpien trendien mukaisia sisustustarvikkeita...tekeekö ne meidän onnelliseksi? Ei tee. Kesällä huomasi juuri sen,että onni on todellakin juuri vieressäsi.

    Kivaa loppuviikkoa :)
    -maria
    ps. tutulta näyttää pikkusiskon huone, meillä liikkuu myös aika ajoin trombit tytsyjen huoneessa ;)

    VastaaPoista
  4. Varmasti oli iki-ihana kahden kuukauden lomailu. Kaunista tuolla teidän mökillä.
    Täytyy pitää täälläkin peukkuja taas pystyssä, että asuntonäyttö onnistuisi.
    Minä toivoisin täydestä sydämestäni, että pääsisitte asumaan sellaiselle paikkakunnalle ja sellaiseen taloon kuin haluatte.

    Mukavaa loppuviikkoa sinulle!!

    VastaaPoista
  5. Unelmista ei saa koskaan luopua! Ja kuten Jorikin sanoi, asioilla tosiaankin on taipumus järjestyä parhain päin kun vaan antaa siihen tilaisuuden. Kyllä sieltä se oikea ostaja vielä jonain päivänä kävelee kynnyksen yli ja toteaa "Tämä on minun!". Pidetään peukkuja täällä. Unelmanne kuulostavat ihanilta, downshifting, pois oravanpyörästä, niitä asioita mietitään meilläkin ja ihan varmasti monessa muussakin perheessä tänä päivänä!

    Iloa, valoa ja voimia teille ja onnea koulutielle teidän koululaisille!

    Niin ja muuten, teidän kesäloma kuulosti ihanalta, oikealta lomalta!

    VastaaPoista
  6. Kiitos kannustavista sanoistanne. Olen liikuttunut.

    Asuntonäytössä kävi yksi perhe, jotka etsivät kuulemma paljonkin halvempaa, mutta kunhan tulivat - uteliaat. Meidän Pikkusisko 3v. tokaisi niin hauskasti asuntonäytön oltua ohi kun palattiin kotiin, että onko ne asuntoNÄYTTELIJÄT varmasti lähteneet?? Hihhii.

    Unelmia pitää ihmisellä olla. Mutta unelmien lisäksi tarvitaan myös SIIVET + JUURET. Rohkeutta meiltä ei ainakaan puutu. Olkoon rohkeus ne siivet. Tuttu kotikaupunki, tuttu koulu, tutut kaverit ja harrastukset - olkoon ne lapsille ne juuret. Silti lausun hiljaa tuuleen toiveeni, että voisimme vielä kasvattaa juuret uuteen kotipaikkaan. Että vielä jonain päivänä toiveemme toteutuisi. Tulisin siitä hyvin onnelliseksi.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksistasi! Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin.