BLACK DINING TABLE

Meillä on harrastettu ruokapöytäpohdintaa jo ainakin vuoden verran. Edellisessä kodissamme olohuoneen yhteydessä oli ruokailutila, jossa meillä oli sievä pieni lasipöytä (vuoden takaisia kuvia löytyy esim. täältä *klik*). Sekin oli aivan liian pieni kooltaan, mutta hankittu taas sitä edelliseen kotiin, jossa oli todella pieni keittiö.

- Oikeasti tahtoisin sellaisen aidosti vanhan tiikkipöydän, joka olisi ajan saatossa harmaantunut ja näyttäisi kuin meri olisi huuhtonut sen rantaan. Sellaisen, joita olisi vain yksi kappale maailmassa ja se olisi juuri meillä.



Mutta se haave saa odottaa, sillä tämän nykykotimme keittiöön ei sellaista mahdu - eikä kyllä budjettiinkaan. Niinpä käytännöllisyys ja hinta edellä marssimme tällä viikolla IKEAan ja haimme sieltä meille tämän Stornäs pöydän. Mustan ja jatkettavan. Ja jonka ääreen mahtuu tarvittaessa vaikka 12 henkeä.


Hirmu pimeä päivä ollut tänään, niin harmaata ja sateista. Nyt alkaakin sitten ruokapöydän päälle tulevan valaisimen etsintä. Kausivalot viritettiin jo ikkunaan, jotta yleensäkin näkisi jotain tän mustan pöydän ääressä! Verhoja vielä mietin, että haluanko edes peittää tätä kaunista metsämaisemaa, joka toivon mukaan on pian kauniin valkoinen.

- Muistakaahan hei siirtää ens yönä kellot talviaikaan!



Lasikantinen pieni ruokapöytämme löysi uuden kodin kätevästi tori.fi kautta.




I have dreamt about new dining table for over a year now (you can find photos of our latest home and table by clicking here). Cause our budget was too small for the dining table I really wanted - you know, old recycled wooden teak table and at least for 12 people - we went to IKEA and bought this black and beautiful "Stornäs" beauty. Just love it!
 

26 kommenttia

  1. Hyvältä näyttää! Niin pöytä kuin ympäristökin!:) mä en ois muistanu koko kellon siirtoa, onneks siitä on monessa paikassa tänään muistuteltu!
    Mukavaa iltaa!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Niina. Tää nyt on vähän tällainen kompromissi, kun mun haaveilemallani pöydällä on hintaa kolme "tonttua"...

      Poista
  2. Oikein nauratti, kun luin noita toiveistasi pöydän suhteen...:)
    Kaunis on tuokin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkö? Musta olisi ihanaa omistaa sellainen vanha ajopuupöytä ;) Siihen voisi vaikka laittaa lasikannen, jos se on oikein juro (lue: tarpeeksi ruma)

      Ihanaa iltaa!

      Poista
  3. Ihana tunnelma tulee mustastakin ;)

    VastaaPoista
  4. Minulla on myös ollut jo useamman vuoden haaveena uusi ruokapöytä. Sellainen on jo eteen tullutkin mutta jäi sillä kertaa ostamatta korkean hintansa vuoksi. MIeluiten ottaisin ison pöydän joka olisi tehty vanhoista lattialankuista. Koloja ja kulunutta pintaa pöytälevyssä saisi mieluusti olla. Ehkä joskus sopiva yksilö tulee vastaan. Kiva on uusi pöytänne, nyt vaan sopivaa valaisinta etsimään :) Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoista lattialankuista tuliskin hieno pöytä! Mä en viitsi edes laskea, monesko ruokapöytä tää meillä on.. Kaikki on ollu enempi tai vähempi kompromisseja. Nyt mennään tällä mustalla!

      Poista
  5. No se ON hiaano! Yes, me like it too!
    Wiikonloppuja.
    ♥ - Tiina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Tää on kyllä musta kaunotar ♥

      Happy weekend sinnekin!

      Poista
  6. Tosi kiva pöytä ja niin kaunis ympäristö, tunnelmallista teillä! <3
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olipa mukava herätä, kun oli aamulla valoisaa!

      Happy Sunday!

      Poista
  7. Oletko katsastanut Artwoodin ruokapöytiä (artwood.se)? Eihän nekään ihan uniikkeja ykköskappaleita ole, mutta teakia ja ihanaa vanhahtavaa, rustiikkista tyyliä, etenkin ne Elmwood-sarjan pöydät :)

    Mistä tuo pöydän alla oleva matto on hankittu? Aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkis Riikka, lämmin kiitos kommentistasi. Artwoodin pöytiä hiplasin viimeksi Tukholman huonekalumessuilla viime vuonna ja ne on kyllä ihania :) Ehkä me sitten hankitaan kunnon pöytä, kun päästään rakentaan. Tää väliaikaisissa kodeissa asuminen on välillä aika raskasta, kun tiedossa on jo muutto ensi kesänä..

      Ruokapöydän alla oleva matto on hankittu jo pari vuotta sitten Grey & White nettikaupasta. Kati pyörittää nykyään Tiirinkosken Tehdasta yhdessä lampuri-Ninan kanssa.

      Ihanaa sunnuntaita!

      Poista
  8. Hyvältä näyttää tuo musta pöytä… jos uniikkeja isoja pöytiä etsit, niin kannattaa tarkistaa Aada-sisustuksen valikoima. Siellä olen joskus itse kuolannut niitä ihania ajopuupöytiä:)

    Meinasin myös kysyä tuosta matosta, mutta vastaushan tulikin jo tuossa ylempänä, kiitos <3

    Mun täytyy varmaan mennä uudestaan nukkumaan, koska uuden kellonajan mukaan olen herännyt jo 3.45… huhhahhei

    Ihanaa sunnuntaita sinulle.

    terkuin, Frida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kiitti Frida, Aadan pöydät onkin ihania! Onneks täällä Tampereellakin on oma myymälä, jossa voi käydä ihastelemassa. Ehkä me vielä joskus löydetään se oikea ;)

      Happy Sunday! Ota päikkärit ;)

      Poista
  9. Hyvältä näyttää uusi pöytä :) Täälläkin haaveillaan isommasta pöydästä, jolle on todellisuudessa tarvetta n.kaksi kertaa vuodessa. Mutta haaveillahan saa ja pitää aina ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Käytännöllisyys ajoi meillä haaveiden edelle.. Jatkopaloja on kaksi ja ne on kätevästi säilössä pöytälevyn alla. Tulis nyt lunta, niin maisema muuttuis valoisammaksi ;)

      PS. Kaunis koti teilläkin! Krista Keltanen on kyllä niin taitava kuvaaja ;)

      Poista
  10. Kaunista! Upea tuo musta pöytä. Tuli jo joulufiilikset noista tähdistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Joo, joulufiilistä oli vaikea välttää, mutta kattolamppua odotellessa näkee muksut nyt aamuisin edes lusikoida muroja ;)

      Poista
  11. Kivan näköistä. Mä kans haaveilen tummemmasta ruokapöydästä, kun pari vuotta sitten ostettiin valkoinen...kun piti niin saada valkoinen kun se nyt on vaan niin trendikästä tai jotain. Ja sitten se onkin aina ihan kamala kun sen päällä lukee aamun lehteä ja se painomuste suttaa koko valkoisen harmaaksi. Mutta jos joskus vaikka maalais tuon pinnan tai kolhis jollain kettingillä vanhan ja kuluneen näköiseksi, ei se lehtimustekaan sitten niin näkyisi - ehkä - Mutta oli mulla kysymyskin, onko tuo sivuseinällä oleva kaapisto 40 vai 60 cm syvä? Siis tuossa ylimmässä kuvassa missä on ne mustat kori-korit siellä lokeroissa? Onko ne keittiötoimittajalta (eli siis samaa sarjaa kuin muut keittiökaapit) vai ostettu erikseen? Tarvisin kans vastaavan senkin / lipaston tai jotain ruokailutilaan ja olen mietiskellyt miten syvä se tarvis olla että se olis käytännöllinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkis. Keittiön "baaritason" vieressä oleva säilytysosio on 45 cm syvä (leveys 120 cm, korkeus samoin). Koreissa säilytämme lämpökynttilöitä, servettejä, hehkulamppuja ja sen sellaista pikkusälää. Hankittu samasta paikasta kuin koko keittiökin, josta tulossa postausta seuraavaksi ;)

      Vinkkinä sanoisin, että 60 cm syvä kaapisto ruokailutilassa on tarpeettoman syvä ja siksi myös tilaavievä, sillä astiat ja juomalasit mahtuvat hyvin 30-45 cm syvyiseen kaapistoon ja ne on sieltä myös helpompi ottaa. Kauniit astiat saavat myös näkyä, joten kannattaa harkita lasiovia.

      Kuulostaa hyvältä toi sun kettinkisuunnitelmas ;) Yhdessä sisustusohjelmassa vedettiin ruokapöytää traktorin perässä hiekkatiellä, siis nurinpäin. Oiskohan ollut Teuvo asialla... mutta pöydänpinnasta tuli oikeesti tosi kiva! Terkuin Sally

      Poista
  12. Kiitos pikaisesta vastauksesta, niin mäkin vähä olen ajatellut, että 60 cm saattaa olla liian paljon, ja lipastosta tulisi liian iso - möhkäle - muuten vapaalle avoimelle seinälle. Tosin mä tuskin voin laittaa lasiovia, kun olen sen verran huono pitämään järjestystä, että kaikki sekasorto olis aina näkösällä. :)
    Alalaatikostot mulla on keittiössä isot ja laatikostoa tuohon ajattelinkin, ne kun on ihan ylivetojutut, niistä saa kaiken kerralla esiin ja löytää mitä hakee, ilman että joku takimmainen jää piiloon kuten kaapeissa tuppaa helposti käymään. Nättiä sulla kyllä tossissaan on ja mä kans joskus nuorena olen viettänyt jokusen kuukauen Long Islandissa ja aina on yksi kolo sydämestä siellä...siksikin tätä sun blogias on kiva seurailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, olet ollut Long Islandissa... ♥ Ihana kuulla! Tyttö voi lähteä Amerikasta, mutta Amerikka ei koskaan tytöstä ;)

      Heii, mieti vielä niitä lasiovia. Niitä saa maitolasinakin eli ei näy suoraan läpi, mutta keventää kivasti ilmettä.

      Poista
  13. Yes, toi kommentti että amerikka ei koskaan lähde tytöstä pitää kyllä niin paikkansa. Sinne aina kaipaa...Mä siellä pari vuotta sitten kävin muistelemassa, edellisestä reissusta olikin sitten yli 20v. ja kyllä lähtisin taas mielelläni, mutta lottovoittoa odotellessa, tällä hetkellä ei voi nyt kuin vain haaveilla.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin. Anonyyminä ei valitettavasti voi kommentoida ollenkaan.