Toivepostaus: Ruokapöydässä

Kun parikymppisenä muutin pois kotoa, sain äidiltäni keittokirjan, johon oli kauniilla käsialalla ja rakkaudella kirjoitettu "tulevalle kokille". En nimittäin ollut tuohon aikaan kovin kiinnostunut keittiöhommista, mutta osasin hienosti polttaa esim. perunankeitinveden pohjaan. Mutta "siperia opettaa" eli nyt 20 vuotta myöhemmin taidot ovat kummasti kehittyneet -- tai niin ainakin perheenjäsenet keitoksiani kehuvat! Mielestäni perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä eli mahdollisuuksien mukaan meillä pyritään syömään yhdessä. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, mutta pääosin pyrin noudattamaan tätä linjaa, sillä "perhe, joka syö yhdessä, myös pysyy yhdessä". Oletteko samaa mieltä?

 

Meidän perheessämme on kolmenlaista ruokavaliota eli meillä joudutaan ostamaan ruokavaliorajoitusten vuoksi kolmenlaista eri maitoa: tavallista maitoa, laktoositonta maitojuomaa sekä soijajuomaa. Nämä kolme erilaista ruokavaliota aiheuttavat toisinaan hieman mietintää ruuanlaitossa, mutta koska teemme ruuat pääosin itse ja turvaudumme vain harvoin eineksiin, niin vuosien mittaan on jo oppinut valmistamaan ruokaa, joka sopii koko perheelle. Eli en siis tee kolmea erillistä ruokaversiota samasta ruuasta vaan esim. kastikkeet voi yhtä hyvin valmistaa ilman maitoa/ kermaa tai ainakin tarvittaessa käyttää soijakermaa ilman että maku kärsii. Vain harvoin siis joudun tekemään maidottoman version erikseen, mutta silloinkin on helppoa erotella yhdelle perheenjäsenelle oma annos ennen maidon/kerman lisäämistä ruokaan. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta itse en pidä erityisruokavalioita hankalina arjessa, vaan ruuanlaitto sujuu meillä tältä osin jo rutiinilla. Eniten se varmaankin tuntuu rahapussissa + maito- ja jätskihyllyllä, kun kaikki kolme lasta käyttävät eri maitoa, mutta kaappiin meillä hankitaan vain maidottomia keksejä, muroja ja mysliä, sillä siten voin itse olla huoleti, että kukaan lapsista ei vahingossa syö mitään sopimatonta (ai juu, vierashetkiä ja meitä aikuisia varten yläkaapista löytyy aina dominoita ja suklaakeksejä ;).

 

Hahmottelen viikon ruokalistan aina etukäteen, sillä se helpottaa kummasti arkea, mutta en tee sitä tiukasti/ päiväkohtaisesti, sillä huomaan, että joinakin päivinä lapset ovat nälkäisempiä kuin toisina eli eivät ole syöneet koulussa kunnolla. Sovellan myös viikon ruokalistaa automarketissa/ lähikaupassa olevien tarjousten mukaan ja suosin kauden kasviksia ym. eli kesäaikaan meillä syödään paljon kasvispitoisempaa ruokaa kuin talvella. Olen myös sitä mieltä, että kun koulussa on ollut keitto- tai puuropäivä, ei kotona voi olla keittopäivä vaan tarvitaan "kunnon" ruokaa! Pääosin meillä on siis keittopäivä kerran viikossa + muina päivinä peruna/riisi/pasta linja. Näiden lisänä syömme lihaa, kalaa, makkaraa ja kasviksia, kastikkeella tai ilman. Meillä myös mies kokkaa ja viikonloppuisin tehdään usein koko perheenä ruokaa yhdessä, kun aikaakin on enemmän ja varsinkin aamupalaan panostetaan, sillä on mukava nukkua hieman pidempään ja syödä sitten hyvin ja monipuolisesti. Kunnon aamupalalla jaksaa ja viikonloppuisin teemmekin yleensä vain yhden aterian noin klo 14-15 ja sitten tuhdimman iltapalan, esim. riisipuuroa, kanansiipiä, lämpimiä leipiä, salaatteja. Välipaloina meillä syödään paljon hedelmiä, leipää ja muroja ja ruokajuomana lapsilla on aina maito, janojuomana vesi. Limpparia/ mehua meillä juodaan vain viikonloppuisin tai kun on juhlat, vieraita tai esim. haetaan noutopizzaa. Ja karkkipäivä on kerran viikossa.

 

 

Mutta mitä meillä sitten syödään?

 

Jos lapset saisivat päättää, niin meillä syötäisiin vain 

• itse tehtyä pizzaa
• tortilloja
• paistettua lohta
• spagettia + makkararahoja
• kierremakaronia + kanakastiketta
• makaronimössöä.

 

No melkein viikon ruuathan siinä tulikin. Pari nimeä kuulosti hieman eksoottiselta, eikö vaan? Ehkäpä hieman selvennän näitä ruokalajeja teille.. Itse tehdyssä pizzassa teen paksun pannupizza -tyyppisen taikinan, josta sitten teemme pari uunipellillistä pizzaa yhdessä tai vaihtoehtoisesti jokaiselle omat pizzat. Lapset tykkäävät laittaa pizzaansa jauhelihaa, tonnikalaa ja pepperonimakkaraa. Me aikuiset vaihtelemme täytteitä, mitä milloinkin sattuu kaapista löytymään. Esim. kinkkusuikaleet, aurajuusto ja persikka ovat taivaallinen yhdistelmä! Pizzakastikkeen teen aina itse, salaisen reseptin mukaan ;) Tai eipä tuo nyt kovin salainen ole, raaka-aineina käytän siihen paseerattua tomaattia purkista, ketsuppia, valkosipulia, oreganoa, basilikaa ja mustapippuria. 

 

 

Tortilloihin teen tomaatilla + chilillä maustetun, aavistuksen tulisen jauhelihakastikkeen, jonka käärin sitten tortillatyynyiksi uunipellille ja käytän muutaman minuutin uunissa, jotta tortillalätyt lämpenevät. Käytämme aina isoja tortillalevyjä ja suosin yrteillä maustettuja lättyjä, sillä niissä on vähän makuakin mukana ;) Aikuisten kastikeversiossa saatan käyttää jauhelihan lisänä purkillista valkoisia papuja tomaattikastikkeessa, jos kaapista sattuu niitä löytymään. Lautasella sitten jokainen lisää omat lisukkeensa päälle, esim. kermaviiliä, tomaattisalsaa, jalapenoja, sipulirenkaita, ananasta, kurkkua, salaattia, oliiveja ym. Helppo syödä haarukalla + veitsellä eikä leviä/ valu tortillarullan päistä lautaselle.

 

Kala on terveellistä ja lohta syömme vähintään kerran viikossa. Ihan ehdoton lemppari koko perheellä on paistetut lohimedaljongit. Ne ovat paitsi kauniita, myös yllättävän helppo valmistaa. Lisänä on yleensä perunaa + kermaviilikastiketta, toisinaan itse tehtyjä lohkoperunoita tai uuniperunaa.

 

Spagetti + makkararahat ovat meidän muksuilla usein toiveena! Eli spagetti nyt on spagettia, mutta mitä ihmettä ovat makkararahat? No nehän ovat ihan tavallista lenkkimakkaraa, joka onkin leikattu poikittain eli ohuita pyöreitä makkaranpaloja, jotka paistetaan pannulla. Niistä tulee ihanan rapeita ja meheviä ja muksut kutsuvat niitä meillä sen vuoksi makkararahoiksi ;)

 

Kierremakaroni on muotonsa puolesta meidän perheenjäsenten lemppari, sillä kastike menee ihanasti kierteisiin ja saa makaronin maistumaan mehevältä. Kanakastikkeen kanasuikaleet paistan pannulla, maustan ja kaadan joukkoon soijakermaa. Toisinaan teen maitopohjaisen curry-kastikkeen ja kaveriksi tällöin sopii paremmin riisi. Syömme paljon basmati + jasmini riisiä, sillä pidän niiden ihanasta tuoksusta ja niitä pystyy ostamaan 2 kg tai jopa isommissa pusseissa.

 

Makaronimössö sitten taas on kiireisen arjen nopea ruoka. Sillä välin, kun pussillinen sarvimakaronia kiehuu kattilassa, ehtii paistamaan paketillisen jauhelihaa, jonka maustaa sipulilla, valkosipulilla ja grillimausteseoksella. Kun makaronit on huuhdeltu, paistettu jauheliha kaadetaan niiden päälle kattilaan ja sekoitetaan -- siitä lasten keksimä nimi makaronimössö. Ja sitten heti syömään! Toinen hukuttaa annoksensa ketsuppiin, mutta osa meillä haluaa ruuan maun tulevan esiin ilman ketsuppia. Makuja on monia.

 

 

 

Tiedetään, että ruualla ei saa leikkiä, mutta toi meidän muksujen keksimä nakkiräpylä oli kyllä niin hauska, että siitä oli pakko napata kuva! Viikonloppuisin hieman herkutellaan. Olutta meillä ei juoda laisinkaan, mutta hyvän ruuan kanssa toisinaan viiniä. Maustan ruuat rohkeasti, mutta kuitenkin niin, ettei ruuan alkuperäinen maku peity liikaa. Valkosipulia meillä käytetään paljon ja lapsetkin ovat hyvin tottuneet siihen. Tänään on lasagnepäivä. Teen sen aina alusta saakka itse, sillä vain siten voin olla varma, että se riittää + sopii kaikille. Sitä paitsi, itse valmistetussa juusto + tomaattikastikkeessa on lisäksi aivan eri potku kuin kaupan valmiskastikkeissa! Tänään meidän Junior saa lätkäharkkojen jälkeen maistaa kokeeksi laktoositonta versiota. Olemme nimittäin viime aikoina hieman lieventäneet hänen maidotonta ruokavaliotaan eli kun ruuanvalmistuksessa on käytetty juustoa, olemme antaneet hänenkin syödä samaa ruokaa (tofut ei meidän muulle perheelle kun oikein nappaa). Huomenna uuniin menee kalkkunanfilerulla + seuraksi uuniperunaa ja salaattia. Koska uuni on jo valmiiksi lämmin, laitan samalla usein myös jälkkärin tulemaan. Piirakkaa on tänä syksynä syöty monessa muodossa, nyt tekisi mieli jotain suklaista -- ehkäpä vaikka mutakakkua!

 

-Sally-