Sisustus & lifestyle since 2009

Search

TÄMÄKIN VIELÄ!


- Vuonna 2005 sain kuulla, että mulla on kaulalla sijaitsevassa kilpirauhasessa kyhmy. 

Uutinen tietenkin säikäytti, mutta verikokeiden mukaan kaikki oli kunnossa eikä ohutneulanäytteen tuloskaan aiheuttanut jatkotoimenpiteitä, joten asia jäi vuosiksi taka-alalle. Kunnes ohimennen 2011 tulin valittaneeksi terveyskeskuslääkärille allergiareseptien uusimisen yhteydessä, että toisinaan tuntuu kuin joku kuristaisi kurkkua. Hän tokaisi siihen vaan, että "kyllä se on varmaan vaan katupölystä ja runsaasta koivun siitepölymäärästä johtuvaa ja että tuon ikäisen perheellisen naisen kurkkua nyt voi kuristaa niin moni asia" ja viittasi elämäntilanteeseemme, sillä olihan meillä muksut sopivasti kaikki pieniä, talo myynnissä ja muutto toiselle puolelle Suomea tulossa. Että "rouva lakkaa nyt vaan murehtimasta, niin kyllä se siitä helpottaa". Tunnusteli kuitenkin pyynnöstäni kilpirauhasen ja passitti sitten kaulan ultraäänitutkimukseen, jossa todettiin kilpirauhasen kasvattaneen rypälemäisesti lisää kyhmyjä, niitä oli nyt jo kymmenkunta. Monikyhmyinen atoksinen struuma kuulosti diagnoosina hurjalta, mutta toisaalta oli lohduttavaa kuulla, että vika ei ollutkaan korvien välissä.

Kesällä 2011 Tampereelle muutettuamme kävin sitten ekan kerran kirurgin puheilla. Hän selitti ainoana hoitotoimena olevan kilpirauhasen poiston, sillä lääkityksellä kilpparia ei saataisi toivotusti pienenemään. Kaulan alueelle kajotaan mielellään vain kerran ja puntaroimme leikkaavan lääkärin kanssa yhdessä leikkauksen tarpeellisuutta. Aika äkkiä tulimme siihen tulokseen, että koska vielä pärjään asian kanssa ja kilpirauhanen toimii normaalisti eli liikatoimintaa tai liioin vajaatoimintaa ei ole havaittavissa, niin lykätään vielä leikkausta. Siinä kun on kuitenkin aina omat riskinsä.

Viime syksynä 2014 oireet alkoivat kuitenkin lisääntyä. Toisinaan tuntui, kun olisi pala kurkussa ja myös ihan kevyen huivin pitäminen painoi kaulaa. Kilpirauhanen on myös muuttunut kuumalle araksi, minkä huomaa erityisen hyvin esim. saunassa. Kilppariarvotkin olivat ok, mutta kaulan uä paljasti, että kilpirauhanen on kasvanut aiempaan verrattuna reippaasti, jopa niin, että rypäleitä on nyt mahdoton edes laskea, kun niitä on määrällisesti niin paljon ja ovat ihan kiinni toisissaan. Kilppari kasvaa siis mun tapauksessa ikävästi sisäänpäin puristaen mm. henki- ja ruokatorvea, josta paineen tunne syntyy eli päälle päin ei näy mitään, mutta kaulan sisällä alkaa olla jo aika ahtaat paikat. Uä oli vuodenvaihteessa ja jo tammikuun lopulla pääsin kirurgin vastaanotolle, joka oli heti sitä mieltä, että nyt leikataan. Leikkauspäivä on 26.3.2015 ja kalenteri raivattu tyhjäksi siitä ympäriltä.


Puristussukat pitää vetää jalkaan jo kotona leikkauspäivän aamuna.

Mulle tehdään kilpirauhasen totaalipoisto eli kilpirauhanen poistetaan kokonaan. Joudun sen vuoksi olemaan tyroksiinilääkityksellä sitten loppuelämän. Toimenpide ja nukutus tietenkin jännittää, samoin ajatus siitä, että kurkku vedetään auki. Mutta olen varmasti osaavissa käsissä, vaikka lääkärit ja hoitohenkilökunta kovin nuorilta mun silmään esikäynnillä näyttivätkin!

Toipuminen on myös oma lukunsa, samoin arpimuodostus. Vertailukohtaa ei oikein ole, sillä multa on leikattu 70-luvulla vaan nielurisat ja 90-luvun puolivälissä viisaudenhampaat, jotka eivät mahtuneet puhkeamaan. Muita leikkauksia ei 2006 hereillä tehtyä sydämen katetriablaatiota lukuunottamatta ole (jonka ohessa tutkimuslöydöksenä tämä kilpparikin huomattiin). Muksut ovat myös kaikki neljä syntyneet luonnollisesti.

- Luulenko vaan, vai ovatko kilpirauhasvaivat meillä Suomessa lisääntyneet?




Ihan pakko tähän loppuun lisätä, että aika hurja on tää alkuvuosi ollut kyllä. Jokohan tän jälkeen tapahtuisi sitten jo jotain ihanaakin.. Tilastollisesti ainakin olisi jo kovasti onnistumisen vuoro!

43 kommenttia

  1. Voi hyvänen aika, melkoista koettelemusta alkuvuotesi on kyllä ollut!!! Ihan hurjan paljon tsemppiä, voimia ja halauksia, kyllä kaikki vielä järjestyy <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Asioilla on onneksi taipumus järjestyä. Ihanaa aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  2. No huh, mutta hyvä, kun asia tulee hoidettua.

    Ottamatta kantaa juuri tähän vaivaan -paitsi, että se lienee korjaantuvan ihan hyvin, niin sairaalareissu menee varmasti hyvin.

    Aikuisenalla iällä on kiva päästä "täysihoitoon". Mulla on itsellä vain pienistä operaatioista kokemusta, mutta hyvä ja hellä on ollut hoito.

    Niin, kilpparijutuista puhutaan paljon. Onko se tämä maaperä? Mä oon itse pysähtynyt miettimään viime aikoina, että saadaankohan meidän perheessä riittävästi jodia mistään? Kun käytössä vain ruususuola. Jotain lisää pitäisi kai olla. Merilevää on suositeltu ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun sairaalakokemukset on pääosin "vauvanhakureissuja", joten tällainen operaatio luonnollisestikin jännittää eri tavalla. Jos vointi sallii, niin seuraavana päivänä pääsee sitten jo kotiin.

      Mukavaa viikonloppua Johanna!

      Poista
  3. Meillä on äitiltä leikattu kilpirauhanen. Arpea ei enää edes huomaa, kun se on tuossa kaulan puomussa.
    Mieheni kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja tulee syömään tyroksiinia koko ikänsä. Hänellä kilpirauhanen tuntuu klimppinä kurkussa (ikävä palan tunne kurkussa), jos yksikin lääke jää ottamatta. Äitillä taas oli kasvain kilpirauhasessa ja siitä syystä leikattiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä leikkaukseen ja parantumiseen. Kun kaikki sujuu hyvin on parantuminen varsin nopeaa, onneksi ❤

      Poista
    2. Joo, kiitos ihanainen tsempeistä, niin leikkaava lääkäri sanoi, että leikkausarpi jää kaulan poimuihin - johon totesi heti perään, että kappas sullahan ei oo mitään poimuja! Mutta onpahan sitten hieno arpi, mitä katsoa ;DD

      Poista
  4. Minulla todettiin struuma ja kilpirauhasen liikatoiminta noin 15 vuotta sitten ja sain siihen asianmukaisen lääkityksen. Sydämen syke kuului korvissa kun laitoin pääni tyynylle ja aina oli tukalan lämmintä. Vatsa toimi myös useamman kerran päivässä. Lääkityksen jälkeen ilmeni vajaatoimintaa johon sain taas lääkityksen ja nyt kaikki kohdillaan, eikä mitään lääkitystä.
    Ehdottomasti mielestäni on hyvä, että pääset nyt leikkaukseen.
    Usko, että on hyvä poistaa toi kilpirauhanen nyt, ettei mitään pahemman laatuista sitten myöhemmin ilmaannu sen suhteen.
    Tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sullakin? Toisaalta ihana kuulla, että asian kanssa pärjää. Hyvinkö sulla löytyi lääkityksellä tasapaino vai pitikö pitkään huristella vuoristoradassa liika- ja vajaatoiminnan kanssa?

      Kiitos tsempeistä ihana Kristiina!

      Poista
  5. Onnea leikkaukseen. Toivotaan että aurinko alkaa paistamaan teidänkin "risukasaan" <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari. Sitä minäkin toivon enemmän kuin mitään muuta!

      Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  6. Tsemppiä operaatioon. Mun pomolta leikattiin muutama vuosi sitten pois kilpirauhanen ja hyvin tuo on pärjännyt sen kanssa(tai ilman sitä). Kaulassa näkyy vain pieni arpi, ei siihen edes kiinnitä huomiota jos ei tiedä. Kyllä se hyvin menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Silti se jännittää.. Aurinkoa päivääsi mustakissa!

      Poista
  7. Ei jumalaare voi olla totta! Sally, paljon tsemppiä. Olet ajatuksissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, eikse oo kumma, miten kovasti pientä ihmistä välillä koetellaan..

      Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos ihana Tarja tsempeistä! Aurinkoa päivääsi!

      Poista
  9. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja onhan tuo kilpirauhanen monimutkainen juttu! Varmasti olosi paranee ja tukaluus häviää ja onpahan läätityksen kanssa selvät sävelet kun rauhasen toiminta korvataan kokonaan. Voihan olla, että huomaat yleisvoinnissa pieniä parannuksia joita et ole edes tullut ajatelleeksi!

    Tuskin itse kilpirauhassairaudet ovat lisääntyneet, vaan tietoisuus on lisääntynyt ja se tulee useammalla nykyään tutkituksi.

    Mukavaa viikonjatkoa ja tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sullakin? Mulla arvot on viitearvojen sisäpuolella eli luokitellaan normaaleiksi, mutta olen melkoinen vilukissa ja erityisesti syönnin jälkeen tekee mieli mennä lämpimään peittoon. Lääkitykselle loppuelämäksi kuulostaa hurjalta, mutta toisaalta onhan se jo hyväksyttävä, että 40+ ikäisenä ei oo mikään nuorikko enää..

      Kiitokset vielä tsempeistä ja ihanaa viikonloppua sinnekin! Aurinkoa on ainakin luvassa koko maahan ;)

      Poista
  10. No voi ei... tuokin vielä. Tuntuu, että vaikeuksilla on tapana aina oikein kasaantua. Tuoreessa muistissa mennyt syksy - samaan aikaan niin yt:t, äidin munuaisen poisto kuin kissan sairaudet. Olin kyllä ihan poikki koko syksyn ja olen edelleenkin. Nyt pitäisi kai osata nauttia kun elämä on hieman seesteisempää... mitä nyt töissä jälleen(!) yt:t.

    Ihan hurjasti tsemppiä sinne parin kilsan päähän ❤ Hyvin se leikkaus menee! Ja totta, kilpirauhasvaivoja tuntuu olevan aika paljon nykyään?! Minunkin vanhemmilla on molemmilla. Vai onko se vain tämä oma ikä kun kaikkiin sairauksiin ja vaivoihin alkaa törmätä entistä useammin... eihän niistä parikymppisinä keskusteltu eikä mikään vaivannutkaan kuten nyt. Erään työkaverin sanoin: jos nelikymppisenä ei satu aamulla mihinkään, on kuollut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä Marja!! Raskas syksy oli sullakin, voi että. Mutta asiat kääntyivät kuitenkin lopulta parhain päin. ♥

      Mä olen aina ajatellut asian niin, että mitä enemmän ihminen haluaa jotakin, sitä enemmän elämä koettelee! Ei kait tällaista muuten jaksaisi, jos ei loisi päänsä sisään jonkinlaista uskoa selviytymiseen.. Mä olen aina myös ollut sellainen luonne, että nautin muutoksesta ja saan siitä energiaa. Eli tavallaan pelkään pysähtymistä. Siksi tällainen epätietoisuus ja tyhjäkäynnillä oleminen rassaa, kun kokee, että olisi niin paljon annettavaa!

      Toi sun työkaverin lausahdus sai mun suupielet hymyyn ;) Terkut vaan sinne. Mä muistan kans lapsena hämmästelleeni sitä, kuinka vanhat ihmiset puhuivat pääosin vaan säästä tai sairauksista! Ja jännä nyt, kun tää mun leikkaus on noussut tapetille, niin kuulin ohimennen kolmelta lähisukulaiseltanikin leikatun kilpirauhasen. Niistä ei vaan oo puhuttu. Että kyllä perimällä on varmasti merkitystä, samoin kuin kohta 30 vuoden takaisella Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudella. Ei siitä pääse mihinkään.

      Ihanaa viikonloppua! Aivan huippua, miten lumi sulaa silmissä..

      Poista
  11. Mullakin todettiin struuma muutama vuosi sitten, kun tutkittiin mun silmäoireita, jotka menivät sittemmin ohi itsestään. Tuossa vuoden alussa epäilin, että oisko kilpirauhasesta johtuvaa, kun unensaanti oli kuukausikaupalla vaikeaa. Verikokeissa arvot oli kuitenkin normaalit, ja uniongelmatkin helpotti. Lääkäri totesi, että kakki on kunnossa. Ultrassa en ole käynyt pariin vuoteen. Monella tutullani on lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan, sattumaa? Ehkä sitä ei aiemmin osattu epäillä, ja toisaalta paljon on juttua, että vaikka arvot verikokeissa ovat normaalit, niin silti lääkityksestä on toisille apua...Tuntuu, että nykyään pitää osata ehdottaa, ja jopa vaatia lääkäriltä toimenpiteitä, tai sitten saa olla ilman.

    Varmasti leikkaus menee hyvin, ja lääkityksellä saat homman toimimaan!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sullakin? Voi että. Mulla on kans verikokeet olleet aina normaalit. Olen kans kärsinyt unettomuudesta mm. siten, että jos herään johonkin rapsahdukseen, niin unensaanti on sen jälkeen vaikeaa. Nyt olen saanut koko kevään nukkua univelkoja pois ja tuntuu, että kuukausi siinä meni. Aamuherätys 6.15 oli kuitenkin aika pitkään se, joka sääteli nukkumista ja valveillaoloa ja tunninkin lisäys herätyskellon soittoon tuntuu aivan fantsulta! Toinen nukkumiseen liittyvä on sitten tämä mun voimakas taipumus unissakävelyyn. Pahimmillaan herään 2-4 kertaa yössä jostain ihan muualta kuin omasta sängystäni...

      Kiitos sulle ihana tsempeistä! Sellainen lämmittää sydäntäni kovin ♥ Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Kiitos ihanainen! Tsemppiä aina tarvitaan! ;DD

      Aurinkoa päivääsi!

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Kiitos ihanainen! ♥ Ja viikonloppuja myös sinne!

      Poista
  14. Kyllä sua nyt koetellaan, haleja sinulle täältä ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Marika! Mutta parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä ;) Eiks vaan? Tilastollisestihan kaiken pitäisi jo kääntyä parempaan suuntaan.

      Poista
  15. Kyllä se leikkaus sujuu hyvin ja eiköhän sitten ala uusi alku kaikelle. Sanotaahan että paistaa se aurinko joskus risukasaankin....tosin tässä tapauksessa kauniiseen " risukasaan" ;) Kaikkea hyvää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih ja kiitos, toi vertaus jaksaa mua aina naurattaa!! ;DD

      Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  16. Moikka
    Mä luulen että meillä on kilppari vaivat lisääntyneet! Itellä oli haasu aikakausi 08/09.. Valitin pari kertaa työterkkarille hassuja särkyjä.. "löydettiin " hermopinne joka oikeasta ranteesta sitten leikattiinkin.. Sitten keksittiin kilpparin vajaatoiminta.. tsh esim oli 240.. syön thyroksiinia eikä oikeaa lääkitystä ole vieläkkään löydetty.. sitten löytyikin jo syöpä.. Tautirypäs iski :) jotain epäiltiin mutta muuta löydettiin. Onneksi olet nyt menossa leikkaukseen. Uskon sen helpottavan mietteitäsi.. Ei tarvitse enää pohtia MIKÄ siellä kilpparissa on. oot aatoksissani :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olenkin seurannut blogiasi jo pidempään. Mukavaa, että olet hyvissä voimissa, vaikkei syöpää olekaan saatu vielä nujerrettua!

      Kurjaa ovat tällaiset sairastamiset, mutta luotan kyllä lääketieteeseen. Mietin tossa kans yks päivä tällaista hyvänlaatuista liikakasvua, että yks kaunis päivä se voi sitten muuttua pahanlaatuiseksi. Eli pois vaan, kun kerta ilmankin pärjää ;)

      Tsemppiä sulle kans taisteluusi! Olet sitkeä sissi ja positiivinen elämänasenteesi auttaa varmasti nurjertamaan katalan taudin ♥

      Poista
  17. Tsemppiä leikkaukseen!!
    Hurjastihan ne kilpparisairaudet ovat lisääntyneet, mulle lääkäri sanoi yhdeksi syyksi Tshernobylin ydinlaskeuman joka vasta nyt paljastaa todelliset seuraamuksensa. Suomihan sai osakseen tästä laskeumasta paljon. Itse olen myös lopun ikääni thyroksin-lääkityksellä ja siihen ajatukseen on jo viidessätoista vuodessa ehtinyt tottua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai säkin? Voi itku. Kilpirauhanen vaikuttaa niin moneen kehon toimintoon, että on suoranainen ihme, että sitä ilman pärjää. Jutskataan hei lisää, kun seuraavan kerran nähdään.

      Aurinkoa päivääsi Jenni!

      Poista
  18. Moikka Sally!

    Jännittynein miettein myös täällä. Samalla viikolla minutkin leikataan.

    Tsemppiä! Olet ajatuksissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, niinkö? Pidän sulle kans peukkuja!

      Ihanaa viikonloppua Kati!

      Poista
  19. Tsemppiä. Kullakin on kilpirauhasen vajaatoiminta. Olen ollut päivittäisellä lääkityksellä 15 vuotta. Nyt kun mulla ei ole työterveyshuoltoa pitääkin huolehtia arvojenmittauttamisesta terveyskeskuksessa. Mua viluttaa lähes aina ja yöuni katkeaa monta kertaa päivässä milloin mihinkinääneen. Ei lääkitystä ole syytä pelätä.

    VastaaPoista
  20. Aivan sama tilanne,mutta minulta vaan poistettu tänään kilpirauhasen oikean puolinen lohko, vaikka vasemmassakin pieniä kyhmyjä. Voimia vaikka sitä jo aikaa ja toivon,että sinulla kaikki hyvin:)Mielestäni Suomessa lisäntyyneet kilpirauhasem sairaaudet ruokajoodin puuttumisen vuoksi,niin suosituksenahän pitää käyttää joodioitua suolaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, niin tuore tapaus! Tsemppiä kovasti toipumiseen! Ja kiva hei, kun laitoit viestiä ;)

      Poista
  21. Hei! Oliko sinulla nielemisvaikeuksia? Mulla niitä ollut nyt 8 viikkoa, pahenee koko ajan. Perjantaina olin lääkärissä, tehtiin kauan uä ja epäilynsä struuma joka painaisi ruokatorvea. Puheterapeutille olen menossa vielä lisätutkimuksiin. Jos sulla oli nielemisvaikeuksia, niin voisitko kertoa tarkemmin, että millaisia ne oli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ja kiitokset viestistäsi. Mitä sun ultrassa selvisi? Oliko havaittavissa kilpirauhasen liikakasvua? Mitä sanottiin jatkosta?

      Mulla ei varsinaisesti ollut koskaan nielemisvaikeuksia, mutta sellainen kuristava tunne kurkussa kyllä, joka paheni makuuasennossa (eikä ihmekään, kun kaula oli täynnä pieniä "rypäleitä"). Kaula oli myös kylmän- ja kuuman arka eli esim. saunominen oli sen vuoksi loppuaikoina epämiellyttävää.

      Poista

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin. ★