Toivekoti

Meidän talo on myynnissä ja tänään oli kevään eka esittely. Tästä se rumba sitten alkaa taas... Kaksi perhettä piipahti esittelyssä, vaikkei sunnuntai-iltapäivä paras mahdollinen ajankohta omasta mielestäni olekaan. Paukkupakkanen onneksi hellitti, mutta lumisade alkoi jo yöllä. Mies huhki tunnin verran aamusella lumitöitä pihassa ja tunnusti sitten jo viime viikolla toivoneensa pakkasten sijaan mieluummin vaikka lumipyryä -- ja sitä saa näköjään mitä tilaa ;) Meillä on hieman huonoja kokemuksia yleisesittelyistä. Kirjoittelinkin niistä aiemmin täällä. Noista ajoista kotimme on kokenut mustan värivallankumouksen ja toiveikkain mielin lähdemme taas tähän leikkiin mukaan.


Mitä seikkoja sinä pidät tärkeinä talon ostajana?

Onko erinomainen sijainti, mutta keskivertotalo parempi vaihtoehto kuin keskiverto sijainti, mutta erinomainen talo? Eli mitä seikkoja arvostat muita enemmän? Hintaa? Talon ikää? Huoneitten lukumäärää? Mikä tekee talosta erinomaisen? Kuulisin mielelläni mietteitäsi, vaikka vasta haaveilisit omakotitalosta tai vaikka olisit jo löytänyt unelmiesi kodin. Jos et jaksa kirjoittaa kommenttikenttään, niin voit myös ruksata mieleisesi vaihtoehdot yläreunan kyselyyn. Kiitän suuresti vastauksestasi jo etukäteen ;)



Edit: kysely on päättynyt 28.2.2011. Kiitos vastauksestasi ;)


Mukavaa alkavaa viikkoa + hiihtolomaa kaikille teille, joilla se jo alkoi ;)



8 kommenttia

  1. Vaikea sanoa, minä olen vain tähän asti tiennyt, kun olen tullut kotiin, että tämä se on :-)

    Onnea matkaan!

    VastaaPoista
  2. Me etsittiin/jahdattiin unelmaamme (josta ei kyllä aluksi totta puhuen ollut tarkkaa tietoakaan) 3 vuotta... Mies etsi tiilitaloa, minä vanhaa kohdetta. Aika äkkiä tiilitalot jäivät pois listalta, ellei sijainti ollut todella hyvä (etsittiin taloa läheltä keskustaa), sitten siirryttiin rintamamiestaloihin toka vuonna. Kunnes alkoi ilmestyä silloin tällöin markkinoille vanhoja kunnostettuja isompia puutaloja. Alkoi muodostua kuva unelmasta. Parista tehtiin tarjous, mutta olivat summaltaan liian pieniä tai sitten ne ehtivät mennä "parempiin suihin".
    Sukulaiset ja ystävät lohduttivat: Ne eivät olleet teitä varten. Juu-u, niinkait ja me luovutimme. Ja sitten se osui kohdalle: hirsirunkoinen, kivirapattu, riittävästi huoneita, historian havinaa, meidän KOTI! Ja keskustassa, naapureina asemarakennus ja asemapuisto. Suojelukohteita kaikki tyynni. Ovi auki esittelyssä ja me olimme myytyjä!
    Täytyy myöntää, että ensin ei haitanneet remontointikohteet, mutta kyllä se matkan varrella kävi selväksi, että isommat remontit pitää olla tehtynä (keittiö, sauna, putket), ennenkuin ostetaan mitään.
    Emme suoranaisesti ajatelleet käymissämme kohteissa niiden sisustusta, mutta uskon, että sillä on vaikutusta joillekin. Hinta on varmasti iso tekijä, meilläkin budjetti ylittyi hieman. Positiivisena puolena ajattelimme tehtyjä remontteja taloomme ja sen saamaa "jatkoaikaa" palvella vielä monia monia vuosina perheemme kotina!
    Tulipas pitkä sepostus...

    VastaaPoista
  3. Onnea talon myyntiin Sally <3
    Jos mä ostaisin nyt taloa niin kiinnittäisin ekana huomiota säilytystilan määrään. Tai sitten meillä on tavaraa vain liikaa :) Toiseksi tietysti ostopäätöstä helpottaisi se, että remontoitavaa olisi mahdollisimman vähän. Ja yksi joka mulle merkitsee tosi paljon on se, että tunnelma tulevassa kodissani olisi hyvä.
    Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  4. Onnea teille myyjille! Teillä on kyllä kaunis koti, joten eiköhän se ostajakin löydy.

    Meille tärkeitä asioita ovat: sijainti (määrää täällä myös koulut, turvallisuuden, palvelut), talon koko ja tietysti hinta. Eihän siitä hinnasta mihinkään pääse. Lisäksi tietysti on hyvä tutustua rakennusfirmaan vähän enemmän ja jos vanhempi talo, niin yleiskuntoon.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille kommentoijille! Mekin etsimme lähes 3 vuotta kotia kasvavalle perheellemme, kunnes teimme päätöksen rakentaa.

    Vekarus: Mutta mistä tietää tulleensa kotiin?

    Aseman laidalla: Kiitos piiiiiiiitkästä viestistäsi. Teillä on ollut vaiherikas kodinetsintä! Kiva, että viimein löysitte unelmanne ;) Unelmat voivat myös muuttua matkan varrella. Siksi kodinetsintäkin voi pitkittyä.

    Maria: Säilytystilat saattavat ratkaista talokaupan. Olisi fantsua, kun joka makkarin yhteydessä olisi oma vaatehuone. Ja vaikka omat kylppärit niinkuin Amerikassa ;) Meillä on tällähetkellä liukuovikaapistot ja yksi huone on pukeutumishuone/vierashuone. Siellä on säilössä lähes koko perheen käyttövaatteet sauna + kodinhoitotilojen läheisyydessä.

    Johanna: Suomi on vielä melko turvallinen "lintukoto", mutta ymmärrän pointtisi. Meillä on kouluun matkaa parisataa metriä, kaupungin keskustaan alle 2 kilometriä.

    VastaaPoista
  6. Tsempit talon myyntiin! Teillä on kaunis koti ja uskon että se löytää uudet omistajat. Mä luulen että mun ajatuksissa unelmakoti muuttuu aina ajan myötä. Kun aika muuttuu, lapset kasvaa ja itsekin vanhenee niin unelmatkin on erilaisia :) Mutta tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen tähän taloon. Se on meidän perheelle just passeli.

    PS: blogissani on sinulle jotain :)

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä asunnon myyntiin!

    Monikin seikka vaikuttaa asunnon ostopäätökseen, mm. sijainti ja kunto on tärkeitä. Ja säilytystilaa ei voi koskaan olla liikaa.
    Itse etsimme kauan unelmakotia, kunnes se viime vuonna tuli vastaan (uudehko 100 neliöinen rivarikämppä).

    Mukavaa kevään odotusta!

    -Tanja-

    VastaaPoista
  8. Hmmm ... me etsimme omaa kotiamme ainakin kymmenen vuotta !
    Kävimme lukuisissa lukuisissa näytöissä.

    Kun ostime meidän unelmakotimme me olimme käyneet sitä katsomassa jo kolme kertaa paikan päällä. Hiljaisesti. Sen kummempia rupattelematta. Emme kertoneet nimeämme.

    Omakin asunto oli vielä myymättä siihen aikaan.

    Myimme sen pois , saimme heti monta tarjousta.
    Annoimme tarjouksen vikan kerran paikan päällä uudessa kodissamme, kun sovimme yksityisnäytön. Olimme tällöin käyneet paikan päällä neljä kertaa.
    Kun soitin välittäjälle tästä neljännestä kerrasta ja jätimme tarjouksen, hän oli aivan ihmeissään. Ei selvästikään edes muistanut meitä yleisnäytöistä.

    Että ostaja saattaa olla sellainenkin joka ei kysele tai mylvi hulluna ympäri taloa huudellen sen vikoja ja virheitä.

    Se mua vaan kummastuttaa kun ihmiset jotka on näytöillä näyttäs ajattelevan, että asunto jonka ostavat on se jonka näkevät eli MÖÖBELIT, TAPETIT, MAALIT , LATTIAT ...
    itse ainakin katson pohjaa. Koska haluan laittaa omannäköisen asumuksen.

    Aina on muutettu / rempattu jotain :) :)

    Mulle merkkas meidän tapauksessa TALO. Sijaintiakin me vaihdettiin talon takia. Eli pyörrettiin päätös pysyä vankasti sillä alueella, missä meidän piti pysyä ainiaan ...

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin. Anonyyminä ei valitettavasti voi kommentoida ollenkaan.