Sisustuskuvahaaste etenee ja vuorossa on rakkaimman esineen vuoro. Tää onkin vaikee.. Tai ehkei sittenkään. Tähän esineeseen liittyy nimittäin muistoja ja tunnearvoa ja se on siksi minulle erityisen rakas.
Palataanpa ajassa 70-luvun alkuvuosiin ja lapsuuden kesään, kun Pappa lämmitti lauantaisaunaa ja me Mummin kanssa kiirehdimme essuinemme myymäläautolle jaffaa ja fazerin parhaita hakemaan. Takaisin tullessamme Mummilan keittiön pitsiverhon takana pörisee pelottava kimalainen ja touhukkaasti Mummi pistää puuhellalle pannukahvit porisemaan. Pappa oli sinä kesänä maalannut puiset kaapinovet ajalle tyypillisesti oransseiksi, Mummi pyöräyttää näppärästi tiskit käsin ja kuivaa ne liinalla. Minä en vielä kelpaa siihen puuhaan apulaiseksi, sillä olisinhan pian saattanut rikkoa jotain, mutta saan lotrata vieressä muovivadin kanssa ja pestä lusikoita. Keittiön pikkupöydälle oli juuri vaihdettu uusi vahakangas ja sen tuoksu tulvahtaa mieleeni tätä Arabian pikkuista kuppia katsellessani. Pörröisen kimalaisen surina voimistuu, kunnes Mummi sankarillisesti nitistää sen virkatulla patalapulla. Kytevä pelko vaihtuu ihastuksen kutinaan vatsanpohjassa, kun Mummi nostaa eteeni pienenpienen Arabian sinivalkoisen kahvikupin ja saan juoda siitä "salaa" kahvia..
# rakkain esine
Arabia kahvikuppi, lasten kuppi, Sininen maisema. Vuosi: 1936-1975. Malli: Reinhard Richter.
Malli oli tähdätty vientimarkkinoille kilpailemaan englantilaisten astiastojen kanssa. Se osoittautui alusta lähtien myyntimenestykseksi myös kotimaassa (viimeisessä kuvassa on vertailun vuoksi Teema-muki, jotta näette miten pikkuruinen tämä kuppi on ;)
-Sally-
sisustuskuvahaaste: lempiväri viimeisin sisustushankinta rakkain esine sesonki kylpyhuone kukka mustavalkoista keittiötarvike valaisin yllätyksellistä bloggauspaikkani yöpöytäni jotain mitä en haluaisi näyttää ulkoa sisälle lastenhuone vanhin esine tyynyt itsetehtyä kaapin sisältö makuuhuone tuunaus minun tyylini olohuone keskeneräistä keittiö taulu kattaus kaunein kohta kodissa
Kaunis! Ja jotenkin niin tutunoloinen tunnelmapala lapsuuden kesistä :)
VastaaPoistaKiitos Johanna. Kauppa-autossa oli totisesti tunnelmaa ;) Ihania lapsuusmuistoja.. Mummi oli taitava ihminen käsistään ja ollut nuorena neitinä kenkätehtaassa ompelijana. Fazerin parhaiden käärepapereista syntyi näppärästi perhosia ja Mummin hannatädinkakut maistuivat suorastaan taivaallisilta. Ne olivat aina kuohkeita ja täydellisen muotoisia, maustettuna ripauksella vaniljaa.
PoistaKuulostaa niin tutulta. Mutta onko Sinun mielestäsi Fazerin parhaiden maku muuttunut? Ostin viimeksi Suomessa käydessä Kiss kiss -nameja, mutta ne maistuivat oikeastaan vain makealta. Onkohan multa makunystyrät menneet?
PoistaTaidat valitettavasti olla oikeassa. Maku on muuttunut myös minun mielestäni. Namit olivat lapsena myös suurempia tai ainakin ne tuntuivat silloin siltä. Vaikea sanoa.. Merirosvorahojen eli merkkareiden kokoa pienennettiin reilu 10v sitten. Olisko ollut joku EU-direktiivi sen takana. Ennen oli moni asia paremmin. Tai sitten "aika kultaa muistot". Kivaa tiistai-iltaa! Mä meen saunaan ;)
PoistaMun mummolassa oli saman sarjan vaaleanpunaiset kupit.
VastaaPoista