# Vanhin esine


Sisustuskuvahaaste on jo puolivälissä ja tällä kertaa vuorossa on  # vanhin esine.

Pappani tekemän puulaatikon tulin jo esitelleeksi aiemmassa bloggauspaikka -jutussani ja se taitaa ollakin meidän kotimme vanhimpia tavaroita. Pappa nikkaroi puulaatikon aikoinaan sotavuosien jälkeen ja säilytti siinä mm. hevostarvikkeita. Pelastin sen jo monenmonta vuotta sitten joutumasta tätini mökille polttopuiksi ja nyt se jatkaa kodissamme elämään valkoisena toimien olkkarissa sohvapöytänä. Kirjoitin siitä aiemmin mm. täällä. Laatikosta on tullut jo siksikin paras ystäväni, että se nielee aimo kasan sisustuslehtiä ja sinne on kätsy nopsasti sujauttaa ylimääräiset sanomalehdet ja muut roina yllätysvieraiden ajaessa pihaan ;) Mutta ihan vanhin esine, joka meiltä löytyy, taitaa olla ihan pieni ja paperia...


Mieheni setä oli taatusti yksi nuukimpia ihmisiä, jonka tiedän. Hän asui koko elämänsä yksin pikkuruisessa mökissään Pohjanmaalla ja oli harras uskovainen. Ja niin luja uskossansa, että nuukuudestaan huolimatta hän matkusti muutaman kerran elämänsä aikana "pyhiinvaellukselle" Israeliin. Mitään hän ei koskaan heittänyt pois ja kuoli lopulta vain vanhuuteen, onnellisena omassa pikku mökissään, jossa ei mitään mukavuuksia ollut. Hänen jäämistöstään pelastimme mm. vanhoja almanakkoja, joihin setä oli järjestelmällisesti merkannut jokakeväiset jäidenlähdöt, kylvöt, hallat ja lehmän poikimiset. Nämäkin allakat olivat vähällä joutua uunin pesään. Mutta miten mukavaa onkaan tänä päivänä tutkia esim. tätä 100 vuotta vanhaa osuuskauppaväen kalenteria vuodelta 1912. Esimerkiksi tämä maanantai 16.4. tasan sata vuotta sitten vuonna 1912 oli tiistai ja nimipäivää vietti myös tuolloin Jalo. Tällaisia mainoksia ja  suoranaisia kehoituksia löytyy tästä kalenterista:





Tää viimeinen on ihan paras:
"Oma etunne vaatii ehdottomasti käyttämään Waasan ekstra priima pyykkisaippuaa.."

Mukavaa uutta viikkoa!

-Sally-



sisustuskuvahaaste: lempiväri viimeisin sisustushankinta rakkain esine sesonki kylpyhuone kukka mustavalkoista keittiötarvike valaisin yllätyksellistä bloggauspaikkani yöpöytäni jotain mitä en haluaisi näyttää ulkoa sisälle lastenhuone vanhin esine tyynyt itsetehtyä kaapin sisältö makuuhuone tuunaus minun tyylini olohuone keskeneräistä keittiö taulu kattaus kaunein kohta kodissa

7 kommenttia

  1. Tuollaset on ihania löytöjä!!
    Josku on mahtavaa kun joku säilyttää "kaikki".
    Meidän suku on "heitä pois" tyyppistä ja mitään vanhaa ei ole:(

    VastaaPoista
  2. "Sillä paras tulee aina käytännössä halvimmaksi". Ihan mieletön, tätä alan käyttämään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mäkin ajattelin ottaa sen aktiiviseen sanavarastooni ;)

      Poista
  3. Kultamitali Brysselin ja Pariisin näyttelyistä-WAU! kyllä sitä on osattu ennenkin mainostaa.

    VastaaPoista
  4. Vanhat mainokset on kyllä huippuja!
    Meillä on vanhoja lehtiä, joista luen niitä hauskoja mainoksia.
    Olen antanut 50-, 60-, 70- ja 80-vuotiaille lahjaksi heidän syntymänsä aikaan julkaistuja lehtiä ja niitä on koko synttäriporukka ihan innoissaan tutkineet.
    Mielenkiintoinen tämä miehesi setä, mahtoiko häneltä jäädä mitään muistoja niiltä pyhiinvaellusmatkoilta? Siksi olen kiinnostunut, kun osa perheestäni asuu siellä Israelissa. Isäni kävi siellä 70-luvun alussa, milloin tämä "pyhiinvaeltaja" mahtoi siellä käydä?
    Mukavaa ja aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos kommentistasi, Eeviregina. Sukumme "pyhiinvaeltaja" on käynyt Israelissa mitä luultavimmin 70-luvun loppupuoliskolla, niin ainakin mieheni muisteli. Setä ei paljoa kieliä osannut, joten oli suoranainen ihme, kuinka hän pärjäsi reissullansa. Ja kun kutsu Taivaankotiin tuli, hän testamenttasi koko maallisen omaisuutensa kirkolle.

      Poista

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin. Anonyyminä ei valitettavasti voi kommentoida ollenkaan.