MR MURPHY


- Joku ehti jo varmaan huolestua, minne mä katosin. Viikko sitten nousi yllättäen kuume, joka kipusi yli 39 asteeseen! 

Ei ihme, että oli vähän hattara olo. Heti maanantaina soittelin leikkausosastolle ja kyselivät vakiokysymyksiä leikkaushaavaan liittyen. Koska se oli siisti, sain ohjeeksi kääntyä oman lääkärini puoleen, jos kuumeilu jatkuu. Ja jatkuihan se. Tiistaina vietinkin sitten puoli päivää tk:ssa tarkkailussa ja otettiin paljon kokeita mm. keuhkokuva, sydänfilmi, virtsa- ja verikokeita. Eka hyvä uutinen oli crp pikatesti, joka kertoi tulehdusarvon olevan 5, vaikka kuume huiteli pilvissä. Eli haavatulehduksesta tms. ei ainakaan ollut kysymys. Keuhkokuvakin oli sikäli siisti että ei merkkejä keuhkokuumeesta eikä muustakaan vakavammasta, ja sydämen rytmi hyvä, joskin laukkasi levossa yli satkua. Ei myöskään merkkejä laskimotukoksesta eikä muustakaan vaarallisesta komplikaatiosta, joita suljettiin pois yksitellen. Keuhkot olivat kuitenkin kuin tulessa ja hurja määrä limaa nousi kurkkuun. Ääks. Kolme päivää leikkauksesta kun ei kauheesti uskaltaisi yskiä, ettei tikit ratkee.. Mutta pakko vaan oli! 

Diagnoosiksi veikattiin lopulta viruksen aiheuttamaa hengitystieinfektiota, jopa influenssaa, ja parin päivän kuluttua piti mennä vielä otattaan crp uudelleen ennen näitä pitkiä pyhiä. Sain kyllä loka-marraskuussa työterkalla influenssarokotteen, mutta terveyskeskuslääkäri sanoi sen tehon olleen tänä talvena aivan mitätön. Katupöly, aikainen kevät, siitepölyaika, leikkauksessa ollut hengitysputki ja siihen päälle vielä tämä jostain tarttunut ikävä flunssavirus - niin mun tuuria! Mr Murphy päätti tulla oikein kunnolla vierailulle! 39 asteen kuume kesti nimittäin lopulta pitkät 6 päivää. Join saavillisen mehua ja yskin keuhkoni pellolle, mutta nyt tauti alkaa olla voiton puolella. Jokaista lihasta särki, silmiä samoin, flunssaa ei ollut juuri nimeksikään, mutta se yskä! Herranjestas, miten hurjalta se kuulosti. Kuin tuhat vuotta polttanut röökimummo olis yskinyt keuhkojaan palasina pihalle. En kyllä ihan heti muista koska olisin viimeksi ollut näin sairas. Leikkauksesta toipuminen jäi siinä rytäkässä tyystin taka-alalle. Ja muksut höpisivät jostain Pääsiäisestä ja munanpiilotuksesta... Että jäi vähän Pääsiäinenkin tänä vuonna toissijaiseksi (siksi jutun kuvana pari vuotta vanhoja pääsiäistunnelmia meiltä ;). Mies oli kipeä yhtä lailla, tosin kuume ei noussut taivaisiin, kuten mulla ja muksut ovat olleet hirmu reippaita. Että kyllä aina omista huoli pidetään.

Kotihoito-ohjeitten mukaisesti 10 vrk kuluttua leikkauksesta piti poistaa haavan suojana ollut haavateippi. Helpommin sanottu kuin tehty, se nimittäin istui tiukassa kuin toinen iho! Tarvittiin tuskanhikeä ja vähän googletusta, kunnes älysin kokeilla liottaa sitä ensin 5-10 minsaa käsidesillä ja yrittää sitten milli kerrallaan irti. Pyörtyminenkään ei ollut kovin kaukana.. Mies kiikutti konjakkitilkan rohkaisuksi, kun näki miten mun polvet löi loukkua. Mutta niin se teippi lopulta lähti. Haava on mielestäni tosi siisti, pituutta sillä on noin 8 cm ja enää vähän mustelmaa. Siitä oon tosi iloinen! Muutenkin nyt tuntuu, että elämä voittaa, vaikka olo onkin vielä kuin tavarajunan alle jääneellä. But she's a rock. Eli ensi kerralla sitten jo sisustamista ja muita normaaleja blogijuttuja tämän iänikuisen sairastamisen sijaan. Eli älkää karatko minnekään!

Kuva 11 päivää leikkauksesta 


18 kommenttia

  1. Auts! Onneksi olet menossa parempaan päin ja arpikin näyttää jo todella siistiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! Leikkauksesta oon toipunut tosi hyvin - sitten tuli tää kurja tauti!! Mutta onneksi mä oon sissi -luonne! En ihan hevillä anna periksi :DD

      Ihania herkkuja kaikilla ollut blogeissa Pääsiäisenä. Puhelimella niitä jaksoi vähän seuratakin, muttei kommentoida. Ihan vesi herahtaa kielelle, kun ajattelen, että ens viikonloppuna meilläkin syödään parsaa ;) Ja sormet syyhyää jo päästä leipomaan jotain taivaallista...

      Poista
  2. Kuulostaapa kovin samalta tuo teitin tauti, kuin missä meidän teini on ollut. Meni meilläkin pitkäperjantaina vähän jännäksi, kun nuoren miehen hengitys tuntui tukkeutuvan täysin joka kerta, kun sai kaamean yskänpuuskan. Lpulta helpotti, kun sai oksennettua osan siitä limasta...No, aina silloin tällöin kai pitää nähdä, mitkä oikeasti on ne tärkeimmät asiat.:P
    Hurjan paljon toipumisia sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, teilläkin on oltu samassa taudissa! Paranemisia teidän isolle pienelle!!

      Meillä on oksulta onneksi vältytty, ollaan juotu vuoroin kylmää ja kuumaa, mutta kyllä tässä on kaikki lihakset olleet kipeinä - ja selkä tohjona tästä makaamisesta! 12 tuntia unta vuorokaudessa ja pikkupäikkäreitä. Musta tuntuu, että toi lisääntynyt unentarve on ollut just se, millä mun kroppa ainakin on toipunut leikkauksesta.

      Poista
  3. Oijoi! Kyllä sinua nyt koetellaankin. Onneksi nyt näyttää taas paremmalta! Tsemppiä parantumiseen/toipumisiin <3 Ja iloa pääsiäisen viimehetkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joo, on ollut melkoinen vuoden aloitus meitsillä! Mutta onneksi nää on kaikki tulleet mulle, sillä kestän kyllä!! Jos saa toivoa, niin tässä vois kyllä jo olla vähäksi aikaa nää vastoinkäymiset, kiitos :DD

      Poista
  4. Pikaista paranemista! Tuo kuumeen rajuus saattoi johtua myös tuosta juuri poistetusta tärkeästä kropan säätelijästä...ja leikkaus ylipäänsä on keholle iso stressi joka saattoi tuon kovan kuumeen tehdä. Hyvä kun olet nyt paremmassa kunnossa ja kyllä ne vastamäet myötäiseksikin vielä muuttuvat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olet varmasti oikeilla jäljillä, sillä leikkaus on melkoinen stressi kropalle. Huomaan, että tartten unta normaalia enemmän eli keho toipuu varmaan just unen avulla leikkauksesta - tai sitten jonkinlaista vajaatoimintaa on varmaankin havaittavissa nyt, kun kilppari on poissa.

      Poista
  5. Meilläkin meni suunnitelmat uusiksi, kuusi päivää ollaan vietetty sängynpohjalla tosi kauheassa flunssassa! Mullakin kuume huiteli yhtenä aamuna 39.6 C:ssa. Eipä tarvinnut tehdä pääsiäisruokia, -leivonnaisia ja -siivouksia. Ei kertakaikkiaan ollut voimia ja ruoka ei maistunut moneen päivään. Onneksi kuume alkaa hellittää, räkää sen sijaan on pää täynnä. Mistä sitä oikein riittää! Pikaista paranemista sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, eiks oo kaameeta!? Mutta ehtiihän tuota onneksi siivota ja leipoa myöhemminkin ;DD Onneks ei ollut mitään reissua, minkä peruuntuminen olis harmittanut.. Ja kevättä kohti onneksi mennään! Paranemisia sinne!

      Poista
  6. OMG!!! Ei voinut sitten iskeä muuhun aikaan influenssat. Mä kuule sairastin sen kanssa tänä vuonna, ja rokotuksen olin ottanut - ainoana meidän perheestä. Ikinä ennen ei ole rokotuksen kanssa tullut. Mielenkiintoista siis oli kuulla toi tehottomuusjuttu!

    No, nyt eikun parempia vointeja kohden :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joo, lekuri sanoi, että influenssarokotteiden teho oli tänä vuonna aivan mitätön!! Blääh.

      Kevätterkkuja täältä räntäsateesta!

      Poista
  7. Vahva nainen tarvitsee "kunnon" haasteet toipumisessakin;) Tosi kivaa että olet nyt jo parantunut. Muista vielä riittävä lepo ja aurinkoista kevättä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah - mä repesin!! Kiitos. Kevättä kohden mennään!

      Poista
  8. Ei se anna enempää kuin jaksaa kantaa, vai miten se oli:) Sinä kyllä jaksat, olethan monissa liemissä keitetty vahva nainen!
    Hienoa että nyt jo kumminkin helpottaa, ja haava näyttää ihan mukavalta:)
    Parane pian, muista levätä tarpeeksi, ettei tule mitään takapakkia enempää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos tsemppisanoistasi Anne! Noin mäkin ajattelin, että onneks nää kaikki tuli mulle, kun stressinsietokykyni on verrattain hyvä. Mutta jos saan toivoa, niin nää vastoinkäymiset vois olla nyt tässä!?

      Haava on parantunut hienosti ja olo on siltä osin mitä mainioin. Mä olen ottanut hissukseen, mutten tänään(kään) malttanut kyllä nukkua päikkäreitä. Ainoa asia to do -listalla oli aamusuihkun lisäksi käydä kirjastossa palauttamassa lainassa olleet 10 dvd:tä. Oli ihanaa ajella autolla pitkästä aikaa (kahteen viikkoon). Nimimerkki ´pienestä onnellinen´

      Poista
  9. Oletpa joutunut koville, tuo tämän talven influenssahan on ollut kamala terveenäkin sairastettuna.
    Onneksi kuitenkin"vain" siitä oli kyse, ja itse leikkauksesta ei tullut komplikaatioita. Varmasti olisi voinut kyllä yskiminen hankaloittaa haavankin paranemista. Hyvä se tiukka teippaus.

    Ihanaa, että alat toipua ja toivottavasti hyvin menee myös hoidot ja lääkitykset, mitä seuraa leikkauksesta! Hyvää vointia ja aurinkoista toipilasaikaa, Sally:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Pikkuhiljaa voimat kasvaa. Kunhan tämä kurja myrsky laantuu, niin uskaltaudun jo kevyelle lenkille. Ja mä haaveilen, että pääsisi Ikeaan.. Kaikkea sitä sairaana miettiikin ;D

      Poista

Kiitos ajatuksistasi! Kommenttien valvonta on otettu käyttöön, joten kirjoittamasi teksti ei välttämättä tule heti näkyviin.