Meille on tullut sanomalehti pian parikymmentä vuotta. Viime lokakuussa lopetimme tilauksen. Soittaessani asiakaspalveluun, minulta kysyttiin perusteluja kestotilauksen päättämiselle. Ei ollut kuulemma pakko vastata, mutta etupäässä heitä kiinnosti, oliko lehden sisällössä ollut esim. jotain meitä loukkaavaa. Mielenkiintoinen kysymys sinällään.. Todellinen syy kestotilauksen lopettamiseen oli meillä ihan arkipäiväinen: miestäni ja minua oli ärsyttänyt jo pidempään, että kaikki uutiset tulivat alueelliseen sanomalehteen 1-2 päivän viiveellä valtakunnallisesta uutisoinnista eli olimme lukeneet/kuulleet suurimman osan jutuista jo päivää, paria aiemmin netistä, tekstiteeveestä, radiosta, iltapäivälehtien lööpeistä ym. Sitä paitsi emme ole koskaan olleet "tapalukijoita" eli lukeneet rutiinin omaisesti lehteä tiettyihin rituaaleihin sidottuna (esim. aamupalalla tai veskissä). Useina päivinä lehti saattoi jopa jäädä kokonaan lukematta, sillä mies luki sen usein työpaikalla ja kotiäidin päivät ovat toisinaan niin kiireisiä, että lehdestä ehtii silmäillä pikaisesti vain etusivun - ei aina edes sitäkään. Ruokaostokset teemme pääsääntöisesti kerran viikossa, aina samasta kaupasta, joten emme ole tarjouksien perässä juoksijoita. Ja ken tarjouksia kaipaa, niin mainospostia jaetaan kyllä ihan hirmuiset määrät postilaatikkoon joka viikko muutenkin. Tämä sanomalehdettömyys onkin muodostunut tavallaan kannanotoksi + onhan se ekologisesti katsottuna järkevää. Alkusyksystä nimittäin pohdimme kovastikin perheemme omia ekotekoja ja vaikka kuinka yrittäisi olla ekologinen ja kierrättää jätteitä, niin kyllä kierrättämistäkin suurempi ekoteko taitaa kuitenkin olla jätteiden määrän vähentäminen. Ihan uutispimennossa emme suinkaan ole. Tuttu sanomalehti on nykyään läppärillä suosikkilistalla, josta pääsee kätevästi lukemaan pääotsikot - sähköisesti. Hmm, sähkön tuottaminen ei ole kovin ekologista, mutta jos tuntee riippuvaisuutta alueelliseen uutisantiin, niin netti on suuri apu. Nyt olemme olleet 3 kk ilman lehteä ja hienosti ollaan pärjätty! Perinteisen sanomalehden sarjakuvasivua ehkä yhä vähän kaipaan.. Mutta onneksi meille tulee joka keskiviikko Aku Ankka!
Toistaiseksi olemme siis pärjänneet aivan mainiosti ilman aamun lehteä, sillä täällä Pohjolan perukoilla tapahtuu melko vähän - mihin viimeaikaiset uutisoinnit valelääkäristä ym. hauskoista tapauksista ovat tietenkin mukavaa vaihtelua. Uutiset ovat myös useimmiten ikäviä uutisia tai pelkkää perinteistä uutishöpinää, joiden uutisoinnin tarkoitusperää joutuu pakostakin hieman ihmettelemään - joukkoon mahtuu myös suoranaista mediasontaa. Itse en henkilökohtaisesti myöskään ole koskaan tuntenut olevani "kotoisin jostain", sillä muutimme lapsuudessa isäni työn vuoksi usein, ja näin aikuisena kysyttäessä, mistä olen kotoisin, vastaan aina, etten ole mistään kotoisin. Heh. En liioin ole tuntenut mitään suurempaa kuuluvaisuutta nykyiseen asuinpaikkaani, ehkä juuri sen vuoksi, että olen muualta tullut (ja tänne jämähtänyt) - vaikka 15 vuotta olemmekin nykyisessä kotikaupungissamme jo asuneet. Mielestäni tämänhetkinen asuinpaikkakunta ei vaikuta siihen, missä ihmisen juuret ovat. Nehän ovat vaikka voineet jäädä jonnekin ja nykyinen asumisjärjestely voi olla esim. tilapäistä... Joka ilta silmät sulkiessani kuiskaan tuuleen toiveeni, että voisimme joskus karistaa tämän kaupungin pölyt jaloistamme ja kasvattaa ihan omat juuret jonnekin, missä lapset saisivat rauhassa kasvaa isoiksi ja iloisiksi. Tulisin siitä hyvin, hyvin onnelliseksi.
Perheellämme on siis haave uudesta maantieteellisestä sijainnista. Tai nykyisellään se taitaa olla ennemminkin tavoite, tai tavoitettavissa oleva haave. Olemme leikkisästi miehen kanssa vitsailleet, jos/kun saamme talon myydyksi, niin kirjoitamme pienille lapuille meitä kiinnostavien paikkakuntien nimiä - ja sitten lapset saavat suoritaa arvonnan. Hauska ajatus, mutta aivan noin simppelisti ei ehkä todellisuudessa voi toimia. However, jos Helsinki, Turku ja Tampere muodostaisivat karttalehdellä kolmion muotoisen alueen, niin uusi asuinpaikkamme löytyisi todennäköisesti sen sisäpuolelta. Toiveissamme olisi asua tulevaisuudessa riittävän pienellä paikkakunnalla, vaikka kaksikielisellä, jossa lapset voisivat käydä pientä koulua, mutta josta hurauttaisi helposti töihin, kauppaan ja sivistyksen pariin. Vanhin lapsistamme aikoo hakea Turkuun tai Tampereelle jatko-opintoihin, joten sekin on yksi syy, miksi nämä kolme kaupunkia toimivat kolmion kärkipisteinä. Pääkaupunki saisi olla noin tunnin ajomatkan päässä ja uusi koti saisi sijaita mielellään rauhallisessa maalais-miljöössä ruuhkaisen kaupungin ja ahtaiden tonttien sijaan. (Jutun kuvat netistä)
Mitkä ovat Sinun mielestäsi kotipaikkasi plussat ja miinukset?
Minkälaisia ominaisuuksia pidät/pidit tärkeinä nykyistä asuinpaikkaa valitessasi?
ehdottomasti Tampereelle...asuin siellä 4 vuotta ja kadun vieläkin syvästi että tuli sieltä lähdettyä...T: syntyjä ja nyt 11v pohjanmaalla vaikuttanut
VastaaPoistaVanhempani muuttivat eläkepäivien viettoon Tampereelle - oman nuoruutensa opiskelukaupunkiin. Itselle lapsuudesta tuttuja asuinpaikkoja ovat mm. Mänttä, Orivesi, Vantaan Tikkurila, Vihti, Jyväskylän seutu.
VastaaPoistaMinulle kovin tuttuja pikku kaupunkeja ovat myös Orivesi ja Mänttä. Molemmissa olen käynyt koulua :)
VastaaPoistaNiin ja piti sanoa vielä, että asuin joskus Kiskossa hetken aikaa. Se on ihan kiva pikku paikka ja sieltä ei ole pitkä matka Saloon, Turkuun, ei loppujen lopuksi Helsinkiinkään. Kauniita maisemia!
VastaaPoistaHihii. Maailma on pieni! Olen syntynyt Mäntässä, asunut välissä monella muulla paikkakunnalla ja palannut sitten takaisin kirjottaakseni ylioppilaaksi Mäntän lukiosta.
VastaaPoistaItse arvostan kotipaikkakunnassa lapsiystävällistä ympäristöä, mahdollisuutta rakentaa (ettei maan hinta ole pilvissä :), palveluista ainakin pankki ja posti saisi olla lähellä - muuten voi sitten hurauttaa kerran viikossa isommin ruokaostoksille. Meidän perheessämme on kuitenkin oltava 2 autoa (nyt ja tulevaisuudessakin).
Onnea uuden asemoinnin kanssa:)
VastaaPoistaItse olen Salossa syntynyt, Turussa opiskellut ja parissakin pienessä lähikunnassa asunut. Nyt asumme aivan maaseudun rauhassa ja silti Turkuun hurauttaa autolla 25 minuutissa.
Pikkupaikkakuntienkin koulut saattavat natista liitoksissaan suurista oppilasmääristä...mutta pikkukunnan etuja löytyy iso lista!!
Toivottavasti oma paikka löytyy!!
Heipä hei Sally! Ehdottomasti myös suosittelen Tampereen seutua. Itse asustelen pienessä kaupungissa Tampereelta 40 km etelään (Akaa) ja voin kyllä suositella erittäin lämpimästi. Tästä hurauttaa autolla moottoritietä pitkin Tampereelle (vajaassa) puolessa tunnissa ja Helsinkiin menee noin tunti 20 min (liikenteestä riippuen). Turkuun noin 2 tuntia. Junalla pääsee samoin tosi kätevästi joka suuntaan, onhan tämä risteysasema. Palvelut pelaavat. Koulut ovat mukavan kokoisia ja päivähoitopaikkoja on riittävästi. Harrastuksiakin löytyy monenlaista. Ja lisää löytyy sitten Tampereelta. Jos opettajankoulutukseen Hämeenlinnaan olet suunnitellut meneväsi, niin sinne ajat (tai junailet, tai menet bussilla) vajaassa puolessa tunnissa! Olen muuten itsekin harkinnut tuota ammatillista opettajankoulutusta. Tervetuloa kovasti tänne meidän kulmille! Ja kiitos ihanasta blogistasi!
VastaaPoista